Eduskuntavaalit 2023

LUOTTOPAKKI EDUSKUNTAAN

Olen politiikan pitkän linjan konkari. Toimin vaikeina laman jälkeisinä vuosina 1995-2007 kansanedustajana, jolloin vakautimme maamme talouden sekä nostimme Suomen lamasta. Tuo kokemus on antanut eväät myöhemmin vaikuttaa myös nykyisen kotikuntani  Vantaan talouden tasapainottamiseen ja uuden kasvun luomiseen. 

Nyt elämme jälleen aikaa, jolloin maamme talous on kriisissä. Oikeudenmukaisten ratkaisujen löytäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tarvitaan kokemusta ja osaamista huolehtia niin talouden sopeutusohjelmasta kuin uuden kasvun edellytysten luomisesta. Vanhoja virheitä ei tule toistaa. Köyhyyden ja eriarvioisuuden kasvulle ei tule antaa sijaa. Raskain taakka kuuluu niille, joilla on se parhaat edellytykset kantaa!

Haluan palata eduskuntaan jatkamaan työtä sosiaalisesti oikeudenmukaisten päätösten puolesta

Suomeen tarvitaan eduskuntavaalien 2023 jälkeen laajapohjainen hallitus, joka kykenee luomaan tasapainoisen ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen ohjelman maamme talouden tasapainottamiseksi. Tarvitsemme uudistuksia, joissa otetaan huomioon niin oikeanlainen kannustavuus kuin uudet tulonlähteet. Emme voi vain säästää itseämme hengiltä. Tarvitsemme myös investointeja kasvuun ja lisää verotuloja. 

Olin SDP:n varapuheenjohtaja 1999 -2005 ja toimin vuonna 2003 SDP:n hallitusneuvottelijana. Kokemus antaa mahdollisuuden vaikuttaa entistä päättäväisemmin asioihin ja nostaa epäkohtia esiin. Useat Kokoomuksen ehdotukset sosiaaliturvan leikkauksista ovat toisinto 1990 -luvulta. Ihmetellä saattaa, että he ehdottavat samojen virheiden toistamista.

Esimerkiksi asumisen omavastuun sisällyttäminen toimeentulotukeen todettiin Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen toimesta virheeksi. Päätös  köyhdytti ihmisiä ja ajoi pysyvään ahdinkoon ja siksi se purettiin vuonna 2007. Nyt kokoomus on kaivanut vanhat paperinsa naftaliinista ja yrittää vain hakea päätöksiin uudet leimat. Eihän se niin voi olla. 

Terveydenhuollon kriisi purettava

Varmasti jokainen suomalainen on havainnut, että terveydenhuolto on kriisissä. Meillä on ollut pitkään lääkäripula terveyskeskuksissa ja nyt myös hoitajapula lähes kaikkialla. Lisäksi vanhustenhuollon käsipareja puuttuu lähes joka puolella Suomea. 

Uuden hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on luoda ohjelma terveydenhuollon kriisin purkamiseksi. Hoitoalan koulutuspaikkojen on lisättävä merkittävästi, terveyskeskusten uudistaminen toteutettava yhdessä hyvinvointialueiden kanssa ja vanhustenhoidon työntekijöiden palkkoja nostettava, jotta saamme tehtäviin riittävästi tekijöitä.

Perusopetukseen tarvitaan kokonaisuudistus

Kirjoitin jo eduskuntavaalien 2019 alla lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä varhaisesta tuesta. Julkaisimme teoksen "Mahdollisuus kaikille" yhdessä tietokirjailija Jussi Särkelän kanssa.

Artikkeleissani toin esille, että tarvitsemme perusopetukseen kokonaisuudistuksen. Lisäksi nostin esiin ajatuksen "kypsyttämöstä". Eli käytännössä esi -ja alkuopetuksen nivomittaisiin vahvemmin yhteen siten, että  nivelvaiheessa tulisi voida kypsyä isommaksi koululaiseksi normaalia pidempään.  Se pohjustaisi hyvän itsetunnon ja terveen minäkuvan oppijana, ennaltaehkäisisi vaurioita myöhemmin.

Ehdotuksemme nostettiin hallitusohjelmaan: "Parannetaan perustaitojen varhaista oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa."

Valitettavasti hallitus ei ole edistänyt aktiivisesti tätä kohtaa hallitusohjelmasta, mutta kuntatasolla Vantaalle olemme saaneet asian vireille vuonna 2023 käynnistyväksi hankkeeksi. Uskon, että voimme tätä tavoitetta myös seuraavalla vaalikaudella eduskunnassa edistää. Mielelläni siis palaisin sivistysvaliokuntaan jatkamaan aiemmin tekemääni työtä. 

Tarvitsemme myös parlamentaarisen ryhmän, eli kaikki puolueet valmistelemaan perusopetus 2030 uudistusta. Nykymalli vaatii perusteellista arviointia ja pohdintaa mitä uudistuksia tarvitaan. Myös resurssit on uudistamiseen tulevaisuudessa varattava.

Ammatilliseen koulutukseen takaisin laadukas opetus!

Suomessa toteutettiin ammatillisen koulutuksen uudistus Sipilän hallituksen toimesta 2017. Uudistuksessa oli paljon hyvää, mutta se vähensi radikaalisti ammatillisen koulutuksen lähiopetusta ja siirsi liikaa vastuuta työpaikoille. 

Työssäoppiminen on sinänsä hyvä asia, mutta kun työssä ei enää opikaan, romahtaa ammatillisen  osaamisen taso, Valitettavasti näin on monin paikoin käynyt. Nuoret valittavat etteivät opi harjoittelupaikassa riittävästi ammatillisen osaamisen perusteita ja suorastaan pelkäävät työelämään siirtymistä. 

Ammatillisen koulutuksen laatu tulee nostaa takaisin korkealle tasolle lisäämällä oppilaitoksen omaa lähiopetusta sekä panostamalla työharjoittelupaikkojen ohjaustoiminnan kehittämiseen. Nuoria ei voi jättää heitteille. 

Elinkelpoinen ilmasto ja ympäristö on lastemme oikeus!

Marinin hallitus on toteuttanut edistyksellistä ilmasto -ja ympäristöpolitiikkaa. Tätä työtä ei ole varaa jättää kesken. Myös seuraavalla vaalikaudella on asetettava kovia tavoitteita näissä kysymyksissä. Lapsillamme ja lapsenlaspillamme on oikeus elinkelpoiseen maapalloon. 

Toimin 1999-2007 eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenenä. Jo tuolloin otimme kantaa ilmastotoimien puolesta. Asiantuntijat toivat esille, että mikäli emme pysty rajoittamaan ilmaston lämpenemistä riittävästi, aavikoitumisraja on Keski -Euroopassa Pariisin tasolla!

Edessämme on ilmastopakolaisuutta, katastrofeja ja kriiseja joka tapauksessa. Mitä enemmän viivyttelemme, sitä kallimmaksi ja raskaammaksi seuraukset meille kaikille käyvät. Siksi Suomen on oltava etujoukoissa vaatimassa ja myös itse toteuttamassa yhteisen maapallomme pelastavia toimia.  Solidaarisuutta tarvitsemme niin maamme sisällä kuin kansainvälisesti toteuttaaksemme välttämättömät toimet oikeudenmukaisesti.

Eläkkeensaajat ovat indeksinsä ansainneet

Koronan ja Ukrainan sodan vuoksi aiheutunut suuri inflaatio on merkinnyt suurta hintojen nousua kaikkiin elinkustannuksiin. Eläkkeensaajille tämä tarkoitti eläkeindeksi merkittävää 6,8 % korotusta vuoden 2023 alusta. Indeksi on poikkeuksellisen suuri, mutta niin on myös inflaatio. 

Suurta indeksikorotusta  ryhdyttiin vuodenvaihteessa arvostelemaan taloudellisesti kestämättömäksi ja vaadittiin ettei sitä toimeenpantaisi. On perin outoa vaatia lähes nollakorotuksia aikana, jolloin ihmiset suorastaan köyhtyvät hintojen nousun vuoksi. Perustoimeentulo on monilla riittämätön jo valmiiksi. 

Eläkkeensaajille on vuosia perusteltu miksi juuri 80/20 eli hintainflaatiota kompensoiva indeksijärjestelmä on kaikkein oikeudenmukaisin ja tyrmätty 50/50 -malli ei "taitettu indeksi".  Nykyinen indeksi turvaa ostovoiman kriisiaikana.  Ei siis olllut mitään perusteita peruuttaa tai jättää maksamatta indeksikorotusta tammikuussa. 

Opiskelijoilta ei pidä leikata

Opintotuki on säilynyt vuosikymmenet hyvin niukkana tulonlähteenä. Itsenäisesti asuva nuori täysi -ikäinen saa noin 268 euroa suoraa tukea kuukaudessa opintorahana ja sen lisäksi voi nostaa 650 euroa kuukaudessa opintolainaa. Asumistukea opiskelijat saavat nykyisin yleisen asumistukijärjestelmän piirissä. 

Opiskelijoiden asumisen tukemisessa on vaadittu paluuta vanhaan opiskelijoiden asumislisäjärjestelmään perustellen sitä sekä säästöillä että yhdessä asujien paremmalla huomioon ottamisella.

Paluu asumislisäjärjestelmään tarkoittaisi ettei opiskelija saisi enää kesäajan asumistukea ja joutuisi pahimmillaan luopumaan asunnostaan kesällä. Malli ajaisi opiskelijat myös takaisin soluasumiseen tai kimppakämppiin.

Ei ole nykyaikaa pakottaa nuoria toisten nurkkiin tai kadulle kesäajaksi. Täysipainoisen ja tehokkaan opiskelun takaamiseksi päinvastoin on taattava mahdollisimman vakaat olosuhteet asua opiskelupaikkakunnalla.  Opiskelijoiden asumistukea ei tule leikata tai keskeyttää kesäajaksi.