ILMASTOTEOT PELASTAVAT LASTEMME JA LASTENLASTEMME ELÄMÄN 

Puoluejohtajat väittelivät maanantain 20.3.2023 Ylen vaalitentissä hiiineutraalisuustavoitteesta. SDP. Vasemmistoliitto, Kokoomus ja Vihreät puolustivat linjakkaasti nopeita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mikä luo myös uutta teollista kasvua ja työtä. 

Purra uskotteli kiivassanaisesti  ettei meillä ole varaa ilmastotavoitteisiin. Lyhytnäköisesti kansalle kerrotaan ettei Suomen teoilla ole mitään merkitystä.  Ilmeisesti meillä on kuitenkin "varaa" kuolla kuumuuteen ja nälkään?  Sitä nimittäin maapallolla on edessään ilmastonmuutoksen edetessä. Nälkäkriisi on edessä myös Euroopassa, ei pelkästään kehittyvissä maissa, joista perussuomalaiset eivät näytä muutoinkaan välittävän. 

Perussuomalaiset paasaavat "kuinka lapsemme ja lapsenlapsemme joutuvat velkataakan maksajiksi".  Purran joukkoja ei kuitenkaan pätkääkään kiinnosta onko maa tulevaisuudessa enää viljelykelpoista tai  lastemme ja lastenlastemme elinolosuhteet ovat sietämättömiksi maapallolla.  Ai niin, eiväthän he äänestä näissä vaaleissa! 

Tärkeintä näyttää olevan se perinteinen oman edun tavoittelu: kunhan luvataan hyvää omille äänestäjille. Perussuomalaisille tämä tarkoittaa, että saa ajaa autolla riittävän halvalla bensiinillä. Siitä perussuomalaiset kantoivat eniten huolta myös edellisen kerran hallitusvastuussa ollessaan. Autoveroa alennettiin ja teiden kunnosta meuhkattiin. Muuta perintöä ei hallituskaudesta käteen jäänytkään. Valitettavasti tulevaisuuden lasten elämää ne eivät auta.

On aika käsittämätönsä, että ilmastoasioita vähätellään,  kun tutkijat ovat jo aikaa sitten ovat todenneet aavikoitumisrajan nousevan tätä vauhtia Pariisin tasolle. Maailman vilja -aittojen tuotanto on  kuumimpina vuosina hälyttävällä rajalla, jäävuoret sulavat ja veden pinta nousee. Ekokatastrofit ja rajuilmat ovat lisääntyneet. Lajisto vähentynyt dramaattisesti.  Kuumina kesinä on jo nyt tukahduttavan kuumaa. 

Perintömme jälkipolville on surkea, jos lyhytnäköisessä vallanhimossa ei uskalleta muuta kuin luvata omille äänestäjille mieluisia asioita. On aika ottaa vastuu myös tulevaisuuden sukupolvien elämästä!

Säde Tahvanainen

21.3.2023

Opetukseen tarvitaan jatkuvan seurannan indikaattorit

Asiantuntijat kävivät torstaina 23.3.2023 erittäin mielenkiintoisen keskustelun Yle A Talk -ohjelmassa. Vihdoinkin päästään keskustelemaan tutkimustulosten perusteista ja koulutuksen seurantaindikaattoreista.

Minä kiinnitin huomiota pitkittäisseurannan indikaattoreiden puutteeseen jo 2000- luvun alussa, toiminhan 12 vuotta sivistysvaliokunnan jäsenenä. Pyysin useammankin tekijän kehityksestä tietoja. Selvisi ettei sellaisia ollut.

Maastamme ei löytynyt täsmällistä tietoa esimerkiksi oppilasryhmien koosta saati seurantatietoa ryhmäkoon kehityksestä. Ilmiöiden kehittymisestä koulutuksen alueella oli vaikea saada myöskään tietoa. Tutkimuksia tehtiin yleensä arviointiviranomaisten kullekin hallituskaudelle laatiman vaihtuvan ohjelman mukaan. Kritisoin voimakkaasti valittua politiikkaa, mutta PISA -huumassa tuolloin huutoni kaikui kuuroille korville.

Nyt näyttäisi olevan tuuli kääntymässä. On ryhdytty seuraamaan tiettyjä indikaattoreita aiempaa paremmin, kovin systemaattiselta se ei kuitenkaan opetuksen ammattilaisen tai päätöksentekijän näkökulmasta vieläkään vaikuta.

Koulutuksen arviointikeskus toteaa: ”Perusopetuksen oppimistuloksien pitkittäisarvioinnin ensimmäinen vaihe toteutetaan vuosina 2016–2020. Arvioinnin tavoitteena on saada tietoa oppilaiden osaamistasosta erityisesti äidinkieleen ja kirjallisuuteen (suomi, ruotsi ja suomi toisena kielenä) ja matematiikkaan liittyvissä taidoissa ja niiden kehityksestä perusopetuksen aikana Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti.”

Koulutuksesta tulee tehdä monipuolisesti ajankohtaista tutkimusta. Koulutuksen arviointikeskuksen ja Tilastokeskuksen tulisi kuitenkin luoda kansallinen indikaattoripankki kehityksen seurantaan.

Tietopohjainen koulutuksen kehittäminen ja päätöksenteko edellyttää täsmällistä seurantatietoa. Muutoin käy niin kuin tutkijat A -talkissa totesivat; kukin poimii yksittäisistä tutkimuksista itselleen sopivat tulokset ja käyttää niitä argumentoinnin pohjana.

Päätöksiä ei voi tehdä mutu -tuntumalta tai pikaratkaisuilla.

ps. Asiantuntijat totesivat yhdeksi keskeiseksi syyksi heikentyneisiin oppimistuloksiin ”maaseudun pojat”. Havaitsin myös Itä -ja Pohjois -Suomen poikien heikot tulokset 2000 -luvun alun Pisa -mittauksissa. Kysyin virkamiehiltä mitä asialle aiotaan tehdä -jäin ilman vastausta. Asia sivuutettiin. Haluttiin vain hehkuttaa Pisa -rankinglistan ykkössijaa ja myydä koulutusta ulkomaille. Nyt 20 vuotta myöhemmin asiasta keskustellaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Säde Tahvanainen, 23.2.2023

Terveydenhuollon tilanteen  selvittämiseksi perustettava kansallinen kriisiryhmä

Kun 1990 -luvulla painittiin suurtyöttömyyden oloissa, ehdotti Tasavallan Presidentti Ahtisaari kansallisen työllisyystyöryhmän, eli suomeksi sanottuna kriisiryhmän, perustamista. Niin toimittiin. Työllisyystoimet nostettiin kansallisesti kaikkein tärkeimmäksi poliittiseksi tavoitteeksi ja kriisi ratkaistiin.   

Nyt olisi mielestäni kriisiryhmän perustamisen paikka terveydenhuollossa. Pitkittyneet ongelmat niin jonojen, akuutin päivystysvalmiuden, mutta nyt myös jopa erikoissairaanhoidon lääkärityövoiman suhteen ovat räjähtäneet käsiin. Erittäin huolestuneina ja suorastaan pelokkainakin saamme lukea milloin minkäkinlaisista vaaratilanteista tai henkilöstövajeesta.

Kriisiryhmä tulisi koota kansallisesti parhaasta asiantuntemuksesta sosiaali -ja terveydenhuollosta. Tutkijoiden, korkean tason virkamiesten, mutta myöskin terveystaloustieteen asiantuntijoiden yhteistyöllä voitaisiin saada oikeanlainen tilannekuva aikaan. Voitaisiin saada myös suosituksia toimintaohjeiksi juuri perustetuille hyvinvointialueille. My ös sosiaalityön näkökulma tarvitaan mukaan.

Hyvinvointialueiden tehtävänä on rakentaa toimivat palvelut asukkaille. Niiden onnistuminen on kiinni paikallisen tason asiantuntijoiden osaamisesta ja myös päättäjistä. Onko alueilla riittävästi näkemystä uudistusten tarpeista ja innovaatiokykyä luoda uutta? Uskon, että alueilla kykyä on, mutta myös kansallista ohjausta ja tukea tarvitaan.

Nykyisen hallituksen päätöstä lisätä hyvinvointialueiden rahoitusta budjetoidun päälle 500 miljoonalla eurolla on arvosteltu. Kriitikot väittävät lisäyksen  vain laiskistavan hyvinvointialueiden rahankäyttöä. Summa koostuu 350 miljoonan euron lisärahoituksesta ja 150 miljoonan euron erän aikaistamisesta tänä vuonna maksettavaksi hyvinvointialueille. 

Hyvinvointialueiden rahoitus on tänä vuonna 22,5 mrd euroa.  Kuntien ja erikoissairaanhoidon yhteenlasketut vastaavat menot olivat vuonna 2021 yhteensä 21,1 mrd euroa. Nousua on tapahtunut, silti rahoitus ei kriisiytymisen vuoksi riitä. Hoitojonot kasvavat ja kustannukset nousevat.

Maamme hallituksen päätös antaa hyvinvointialueille yhteensä 500 miljoonaa  euroa ei sinänsä poikkea aikaisempien vuosien menettelyistä. Aikaisemmin me kuntapäättäjät jouduimme tekemään nuo lisärahoituspäätökset. Esimerkiksi kotikunnassani Vantaalla jouduttiin viime vuonna lisäämään sote -rahoitusta yli 50 miljoonaa kustannusylitysten vuoksi.

Jos jakaa siis tuon 500 miljoonaa noin 300 kunnalla ja huomioi kuntien koon, ollaan ihan normaalissa tilanteessa. Perusrahoitus ei riitä ja lisää on pakko antaa.

Eipäs -juupas -keskustelu ei auta mitään. Meidän on saatava neutraali ja riittävän laajapohjainen valtakunnallinen selvitys kokonaistilanteesta, jotta saamme kansalliseen keskusteluun paremman kuvan terveydenhuollon kokonaistilanteesta.

Säde Tahvanainen

16.2.2023

Poikien asema ja nuorisorikollisuus viikon teemat

Armeijaan astuneen nuoren miehen äitinä olen seurannut kauhistuneena talven uutisia. Niissä tähtinä ovat nuoret miehet, syrjäytymässä olevat pojat. Jengiväkivalta ja koulupudokkuus ovat suurimmat huolenaiheet. Syrjäytymisellä on syvät juuret. Niihin syihin on puututtava.

Erityisopettajana olen ollut monen nuoren elämänpolkua johdattamassa vahvemmalle pohjalle. Se vaatii sitkeää useamman vuoden työtä, luottamuksen rakentamista ja kannustamista. Tulevaisuususko on monilla mennyt, sosiaalinen ympäristö ei rohkaise esimerkiksi uskomaan koulutuksen voimaan elämänolosuhteiden parantajana. 

Monilla nuorilla syrjäytymisen taustalla ovat mm. oppimisen pulmat, jotka jo hyvin varhaisessa vaiheessa aiheuttavat itsetunnon voimakkaan laskun sekä motivaation katoamisen. Tämän suunnan voisimme helpostikin alkuopetusvuosina muuttaa. Antaa lapsen kypsyä koululaisena, hankkia rauhassa tarvitsemiaan taitoja eikä vain kustannusputkessa työntää aina ylemmälle luokalle vaikkei ole vielä riittäviä taitoja. 

Myös aikuisilla on monesti sama tilanne. On ajauduttu sivupolulle elämässä ja yhteiskunnassa, pudottu täysin rattailta. Työnhakijoina he ovat usein pitkäaikaistyöttömiä ja mielenterveyskuntoutujia. Heillä on vuosikausia kestävä kierre, jossa epätoivo on vallannut tyystin mielen. Tunnelin päässä ei näy valoa, koska usko omiin kykyihin on mennyt ja kukaan ei todella auta eteenpäin. 

Vedin aikuisten perustaitohanketta, jossa kohtasin monia pitkään samassa suossa tarponeita. Onnistuimme auttamaan heistä useimpia eteenpäin työ -ja opintopolulle. Hyvin yksimielinen palaute oli, että viranomaisilla ei ole ollut aikaa paneutua heidän tilanteeseensa, työllisyyskoulutuksessa treenataan vain työhakemuksen ja CV:n teko (joku käynyt viisi kertaa saman kurssin!) ja asenne on usein heitä kohtaan negatiivinen. 

Edellä mainitut ongelmat pystyisimme Suomessa korjaamaan panostamalla vaativaa tukea tarvitsevien palveluihin. Jos on oppimisen pulmia ollut lapsesta saakka, perustaidoissa puutteita ja työttömyys jatkunut pitkään, ei ole toivoakaan päästä työhön. Ihmiselle on tarjottava yksilöllistä tukea, suunnitelma jatkopolusta sekä ymmärrystä ettei kaikki muutu hetkessä. Mutta uskomalla ihmiseen, hänen omiin vahvuuksiinsa, saamme hyvää aikaan!

Säde Tahvanainen

7.2.2023 

ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITOLTA HYVÄT TAVOITTEET EDUSKUNTAVAALEIHIN 

Näin vaalien alla järjestöt asettavat tavoitteista seuraavan vaalikauden varalle. Me eduskuntavaaliehdokkaat saamme valtavan määrän lobbauspostia. Tuleville kansanedustajille asetetaan suuret paineet toimia eturyhmien puolesta ja tehdä valintoja. Yksi etujaan valvova ryhmä ovat luonnollisesti eläkkeensaajat. 

Sain Eläkkeensaajien Keskusliitolta postia vastaavissa merkeissä. Päätin arvioida tavoitteet. Alla tavoitteet perusteluineen. 

1. Laaditaan Suomeen eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma - Ohjelmalla on haettava aidosti vaikuttavia toimia pienituloisten eläkeläisten tilanteen parantamiseksi ja työhön on otettava mukaan eläkkeensaajajärjestöjen edustus.

Kommenttini: Eläkeläisköyhyyden poistamiseen tulisi todella luoda ohjelma, jossa otetaan huomioon takuueläkkeellä ja kansaneläkkeellä olevien lisäksi myös pienellä työeläkkeellä elävät. Hintojen nousu on rokottanut kaikkien pieneläkkeensaajien rahapussia kohtuuttomasti. 

2. Eläkeläisten verotus ei saa olla palkansaajien verotusta ankarampaa - Eläkeläisten verotus tulee pikaisesti laskea samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa.

Kommenttini: Palkansaajien verotuksessa otetaan huomioon vähentävänä tekijänä työeläkemaksut. Tästä juontaa juurensa se, että eläkkeensaajien verotasoa pidetään suhtessaa ankarampana. EKL:n kaipaaman muutoksen aikaansaamiseksi tämä asia tulisi selvittää ja neuvotella asiasta myös työmarkkinapöydässä. 

3. Asuntopolitiikalla on tuettava kotona asumista - Valtion on edistettävän monipuolisia asumisratkaisuja ikääntyneille. Esitämme selvitettäväksi tukijärjestelmän luomista, joka mahdollistaa ikääntyneiden muuton kauempaa kuntakeskuksiin palvelujen äärelle.

Kommenttini: Kannatettava ajatus, joka tulee selvittää.

4. Kehitetään kotitalousvähennystä iäkkäiden kansalaisten kotona asumisen tueksi - Parannetaan pienituloisten eläkkeensaajien mahdollisuuksia valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita omien tarpeittensa pohjalta. Heille tulee luoda taloudellinen avustus, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä.

Kommenttini: Taloudellinen avustus olisi tasa-arvoa edistävä käytäntö, sillä kaikkein pienituloisimmilla ei ole varaa ostaa itse palveluita. 

5. Varmistetaan riittävät sote-palvelut - Tarvitsemme lisää rahaa ja henkilökuntaa vanhusten hoivaan. Ikääntyneille merkityksellisiä ovat oikea-aikaiset, riittävät, laadukkaat ja kohtuuhintaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lähellä.

Kommenttini: Juuri näin. Vanhusten hoiva on palveluidemme haavoittuvin osa -alue. Henkilöstön saamiseksi alalla on koulutusta edelleen lisättävä ja palkkausta parannettava. 

6. Arvostetaan omaishoitajien tekemää työtä - Investointi omaishoitoon kannattaa ja se tuottaa merkittäviä säästöjä yhteiskunnallemme. Omaishoitajien työ tulee mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa ja turvata heidän jaksamisensa tarvittavilla palveluilla, riittävillä palkkiolla ja vapailla.

Kommenttini: Mahdollisuudet pitää lakisääteiset vapaat vaikuttaa olevan akuuteimpia ongelmia käytännön omaishoidon työssä. Hyvinvointialueilla on huolehdittava, että sijaishoitopaikka/sijaishoitaja löytyy vapaan ajaksi ja omaishoitaja voi saada vapaat maksimaalisesti hyödykseen. Olen puuttunut asiaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valtuutettuna, ryhmämme käsittelee myös asiaa pyynnöstäni kokouksessamme tammikuussa. 

7. Kohtuullistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden maksutaakkaa yhdistämällä maksukatot - Palvelu-, matka-, ja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen.

Kommenttini: Edesmennyt isäni puhui tästä paljon. Pientä työeläkettä saavana hän sanoi lääke -ja hoitokulujen olevan suurin köyhdyttävä tekijä eläkeiässä. Hän toivoi maksukattojen yhdistämistä. Eläkeköyhyys vähenisi myös, jos pienituloisten eläkkeensaajien pitkäaikaissairauden aiheuttamien pysyvien lääkkeiden vuosittaisesta omavastuuosuudesta luovuttaisiin. 

8. lkääntyneiden oikeus kuntoutukseen turvattava - Suomeen tarvitaan kuntoutustakuu, joka takaa pääsyn kuntoutukseen määräajassa ja edistää vaikuttavaa kuntoutusta.

Kommenttini: Kuntoutus varmasti ennaltaehkäisisi vaivojen kroonistumista ja vähentäisi yhteiskunnan kustannuksia. 

9. Vanhusasiavaltuutetut hyvinvointialueille - Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä olisi hyvinvointialueen ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden ja palvelujen saatavuuden seuranta, laadun valvonta sekä niistä raportointi.

Kommentti: Kannatettava ehdotus.

10. Tasa-arvoinen kohtelu ja syrjimättömyys on oltava itsestäänselvyys - Enemmistö ikääntyneistämme arvioi, että heitä kohdellaan nykyisin toisen luokan kansalaisina ja että yhteiskunnassamme on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Ikävaikutusten arviointi tulee ulottaa kaikkeen ikääntyneitä koskevaan lainsäädäntöön ja yhteiskunnassa tehtävien päätösten valmisteluun.

Kommentti: Ikävaikutusten arviointi on tarpeen. 

Pidetään kaikki mukana digikehityksessä - Ikääntyneille tulee turvata digipalveluiden neuvonta, ohjaus ja tuki. Vastuu tästä on oltava julkisella vallalla.

Kommenttini: Olen samaa mieltä. Ikäihmisten digineuvontaa tulee kunnissa ja eri palveluissa parantaa. Eläkkeensaajien omien verkostojen vapaaehtoisia digitutoreita on myös tuettava. Työskentelen itse Työväen Sivistysliitossa, jossa yhtenä kohderygmänä ovat nimenomaan eläkkeensaajat. Todella vahvasti koulutustarpeissa korostuu nimenomaan digotaaliset taidot ja digiopettajamme antavat palautetta, että tarve vain kasvaa.

Ilmastotoimissa otettava ikääntyneet huomioon - Ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä. Siirtymä on kuitenkin tehtävä ikääntyneen väestön asema huomioiden.

Kommentti: Ilmastoasiat tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Kaikkein heikoimpia ei tule syrjäyttää ilmastoimien vuoksi.

11. Kohti ikä- ja muistiystävällistä asuinyhteisöä - Sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit ja hoidon sekä huollon menetelmät eivät mitenkään pysty vastaamaan muistisairauksien vuoksi kasvavaan palvelutarpeeseen. On löydettävä uusia keinoja ja Ikä- ja muistiystävällinen asuinyhteisö on siihen vastaus.

Kommenttini: SDP:n valtuustoryhmä teki Vantaalla aloitteen muistikylän perustamisesta.  Hyvinvointialueilla on otettava asia vakasti. Tähän tarvitaan kyllä myös valtiovallan myötävaikutusta, sillä valtio on liikaa rajoittanut hyvinvointialueiden investointeja. On välttämätönsä saada liikkeelle palveluja uudistavia ja parantavia hankkeita. Suomi on ikä--ja muistiystävällisissä asuinyhteisöissä tällä hetkellä jälkijunassa suhteessa edistyksellisimpiin maihin. 

Säde Tahvanainen 

Vantaalla 23.1.2023

Keskustelu eläkeindekseistä pamahti taas päälle

Eläkkeensaajat saavat ennätyskorkean indeksikorotuksen (6,8%) tammikuussa 2023. Superkorotuksen laukaisi ennätyskorkea inflaatio. Väkeä on valunut ennätystahtia eläkekirjoja hakemaan. Indeksi turvaa myös jo voimassa olevien eläkkeiden ostovoiman säilymisen.

Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Muhonen laukaisi artikkelissaan (HS 11.12.2023) päälle indeksikeskustelun todeten ettei eläkejärjestelemämme kestä tällaisia korotuksia ja niihin on puututtava. Otin Twitterissä itse asiaan kantaa ja moitin kirjoituksen asiantuntemattomaksi. Luonnollisestikin toimittaja kyseli arvosteluni syytä. Sain myös ”viheroikeistolaiseksi” itsensä nimenneen Riku Rantasen kimppuuni.

Arvostelin artikkelin asiantuntemattomaksi, koska samoilla argumenteilla ”eläkejärjestelmämme ei kestä” on tyrmätty kaksi vuosikymmentä eläkejärjestöjen esittämä taitettu indeksi. Taitettu indeksi tarkoittaa, että palkat ja hinnat vaikuttaisivat samalla painolla (50%/50%) indeksin suuruuteen.

Argumentti on ollut, että nykyinen indeksi, jossa hintojen nousu eli inflaatio vaikuttaa 80% ja palkat 20%, on riittävä eläkkeiden ostovoiman ylläpitämiseksi. Fine. Tätä on siis pidetty myös poliittisena realiteettina ja hintapainotteista indeksiä reiluna kriisioloissa. Nyt sellainen on.

On hyvin epäreilu asetelma, että kovapalkkaiset toimittajat ja asiantuntijat kiirehtivät vaatimaan ettei tammikuun indeksikorotusta nyt pitäisikään toteuttaa. Rantalanen totesi ”TyEl ei mielestäni ole hyvä väline tähän ongelmaan. Nostetaan takuueläkettä ja leikataan jostain muusta.”

Toimittaja Muhonen taas toteaa keskustelussa ”Minusta olisi loogisinta sitoa indeksikorotukset lähtökohtaisesti vain kuluttajahintoihin. Mutta joko pysyvällä mekanismilla tai yksittäispäätöksillä näin poikkeuksellisen suuret kertakorotukset pitäisi estää, koska järjestelmän rahoituksessa vallitsee yhä epätasapaino”.

Näyttää nyt vahvasti siltä, että hyvin toimeentuleva kansanosa on täysin irtaantunut pienimmällä tulokymmenyksellä elävien todellisuudesta. Heillä ei ole käsitystä millaista sinnittelyä on noin 1000-1500 euron eläkkeellä elävien elämä ja kuinka hintojen nousu on nyt kurittanut. Jos nostaisimme vain takuueläkettä, valtaosa pienistä työeläkkeensaajista jäisi korotusten ulkopuolelle.

Vastasin Muhoselle, että hänen ehdotuksensa ”indeksin nousuprosentin rajoittamisesta” tarkoittaisi isompien eläkkeiden korotuksiin puuttumista progressiolla. Emme kai me voi ajatella, että 8,3% inflaatiosta ei korvata pieneläkeläiselle kuin murto -osa?

Jos vain takuueläkettä korotettaisiin, niin reilu 100 tuhatta eläkkeensaajaa saisi reilun korotuksen. Tänä vuonna takuueläke on 855 euroa ja ensi vuonna indeksin (7,8%) jälkeen 922 euroa eli 67 euroa enemmän. Muut jäisivät nuolemaan näppejään.

Suomessa on 1,6 miljoonaa työeläkkeen saajaa. Keskimääräinen työeläke on kuluvana vuonna ollut 1784 euroa. Työeläkeindeksi tulee olemaan takuueläkeindeksiä pienempi, eli jo aiemmin mainitsemani 6,3%, toki ennätyksellisen suuri niin kuin on inflaatiokin ollut.  

No niin. Eläkejärjestelmässä on jatkuvasti huolehdittava sen kantokyvystä ja reiluudesta sukupolvien välisessä tulonjaossa. On myös huolehdittava, että eläkkeelle jäänyt voi elää ihmisarvoista elämää ja tulla toimeen eläkkeellä ollessaan ilman lopun elämää kestävää jokapäiväistä sinnittelyä nälän sekä kurjuuden kanssa. Tästä on haluttu huolehtia indeksijärjestelmän avulla. Reilua on siis pitää lupaus ja kompensoida kriisiaikana kriisin aikaansaama tulonmenetys.

Koko järjestelmään tehtävät muutokset on tehtävä rauhassa harkiten ja oikeudenmukaisesti, ei kriisiajan hätäreagointina.

Säde Tahvanainen

11.12.2012

TULE KESKIVIIKKONA 23.11. KESKUSTELEMAAN MAA -JA KAAVOITUSPOLITIIKASTA!

HUH, saatiin Vantaan budjetti onnellisesti kasaan!

Vantaan talousarvio hyväksyttiin eilen 14.11. valtuustossa. Minä niiskutin illan kotona flunssatautisena. Neuvottelijana kuitenkin hyrisen tyytyväisyyttä, sillä koko syksyn tehty työ tuotti jälleen tuloksia.

Sosialidemokraattien kaikki keskeiset tavoitteet toteutuivat. Suurimmat satsaukset laitettiin koulutuksen tasa-arvorahoitus turvaamiseen (erityisopetus, ennaltaehkäisevät palvelut) ja henkilöstön palkkaukseen.

Tyytyväinen pitää olla myös lisämäärärahoituksesta maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksen ja työllistämisen edistämiseen, kouluruoan laadun nostamiseen, asemalla pyörivien nuorten kohtaamiseen, lasten ja nuorten syys- ja talviloma -ajan toiminnan pilotointiin.  

Voit tutustua tarkemmin keskeisiin tavoitteisiimme tässä artikkelissa alempana olevasta kohdasta. Me neuvottelijat kasaamme tavoitteet yhdessä lautakuntaryhmien ja valtuustoryhmän kanssa. Valmistelemme myös kannanottoja, selvitämme taustoja, koordinoimme ryhmän valmistelua sekä olemme yhteyksissä muiden puolueiden neuvottelijoihin.

Teemme valtavan työn ennakkoon, joka on sitä ulospäin näkymätöntä puurtamista joka syksy. SDP tunnetaan asiantuntijapohjaisesta valmistelusta ja meillä se todella toimii!

Puurtaminen kannattaa. Vantaan budjetti on onnellisesti kasassa ja huolehtii heikommista.

Säde Tahvanainen, Vantaan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu

15.11.2022 Vantaa

SDP:n tavoitteiden toteutuminen Vantaan 2023 talousarviossa, tummennetulla SDP:n tavoite ja sen alla hyväksytty päätös:

”Vantaan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia, työntekijöiden saatavuusongelmaa ja Vantaan pitovoimaa työnantajana kehitetään henkilöstön saatavuusohjelman mukaisesti. Laaditaan olemassa olevan saatavuusohjelman tavoitteita tukevia toimenpiteitä työvoiman saatavuuden parantamiseksi, työhyvinvoinnin, työssäjaksamisen ja palkitsemisen sekä luontoisetujen kehittämiseksi yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Toimenpiteissä kiinnitetään huomiota erityisesti kriittisten alojen sekä  matalapalkkaisten työntekijöiden tilanteeseen.” Lisämääräraha 0,5 miljoonaa euroa.

Päätös: Lisämääräraha 1 miljoona. Vantaan kaupungin henkilöstön työhyvinvointia, työntekijöiden saatavuusongelmaa ja Vantaan pitovoimaa työnantajana kehitetään henkilöstön saatavuusohjelman mukaisesti. Laaditaan olemassa olevan saatavuusohjelman tavoitteita tukevia toimenpiteitä työvoiman saatavuuden parantamiseksi, työhyvinvoinnin, työssäjaksamisen ja palkitsemisen sekä luontoisetujen kehittämiseksi yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Toimenpiteissä kiinnitetään huomiota erityisesti kriittisten alojen työntekijöiden tilanteeseen.

”Koulutuksen tasa-arvorahan (KOTA) toimenpiteet ja rahoitus turvataan vähintään nykytasolla.”

Päätös: Miljoonan lisämääräraha. Kohdentamalla jo myönnettyjä Koronatukia, käyttämällä mahdollisesti saatavaa lisätukea valtiolta sekä kaupungin omalla lisäpanostuksella pyritään turvaamaan kaupungin koulujen ja esiopetuksen tukitoimien jatkuvuus koulutuksen tasa-arvorahan (KOTA) valtion rahoituksen pienentyessä. Kaupungin lisäpanostus määräytyy valtion myöntämän tuen mukaan.

”Vantaa käynnistää kolme vuotta kestävän kouluruoan arvostus -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kouluruokailun merkitystä osana ruokakulttuuria, nostaa kiinnostusta nauttia kouluruoka, kehittää reseptiikkaa ja palautejärjestelmiä yhdessä käyttäjien kanssa. Päivittäisen aterian raaka-aineen ostomääräraha nostetaan kolmen vuoden aikana vähintään kuusikkokuntien keskiarvotasolle. Lisäksi huomioidaan monikulttuuristuva ruokaperintö myönteisenä voimavarana kouluruoan kehittämisessä. Hankkeessa kartoitetaan koulukohtaiset syyt miksi kouluruoka jää nauttimatta sekä seurataan ruokailuasteen kehittymistä. Hankkeen tavoitteet ja tulokset raportoidaan kaupunginhallitukselle vuosittain. Hankkeen aikana selvitetään myös edellytyksiä aamupalan tarjoamiseen.” Lisämääräraha 0,4 miljoonaa euroa.

Päätös: Lisämääräraha 0,4 miljoonaa euroa. Vantaa käynnistää kouluruoan arvostushankkeen. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kouluruokailun merkitystä osana ruokakulttuuria, nostaa kiinnostusta nauttia kouluruoka, kehittää reseptiikkaa ja palautejärjestelmiä yhdessä käyttäjien kanssa. Lisäksi huomioidaan monikulttuurinen ruokaperintö.

”Kaupunki huolehtii, että pääsy suomen kielen kielikoulutukseen on helppoa, nopeaa ja opetuksen laatu tukee opiskelijan sekä kaupungin tavoitteita.” Lisämäärärahaesitys suomen kielen koulutukseen 30 tuhatta euroa.

Päätös: Lisämääräraha 60 tuhatta euroa. Kaupunki huolehtii, että pääsy suomenkielen kielikoulutukseen on helppoa, nopeaa ja opetuksen laatu tukee opiskelijan sekä kaupungin tavoitteita. Lisäksi kaupunki tarjoaa nykyistä enemmän aikuisten alkeistason sekä B- ja C- tason suomenkielen opetusta.

”Kaupunki hankkii ulkopuolisen selvityksen vaikeasti työllistyvien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden palveluiden kehittämistarpeista. Erityisesti selvitetään maahanmuuttajien osaamiskeskuksen toiminnan nykytilanne sekä lisäresursoinnin kohteet. Selvityksen pohjalta luodaan toimenpide-ehdotukset, jotka huomioidaan vuoden 2024 talousarvion valmistelussa. Selvitystyössä huomioidaan myös romanien ja saamenkielisten palvelut.”

Päätös: Kaupunki vakinaistaa osaamiskeskustoiminnan ja selvittää toiminnan kehittämistarpeet. Selvitystyön yhteydessä tutkitaan erityisesti asiakkaiden tukipalveluiden resurssoinnin lisätarpeet

”Vuoden 2023 aikana pilotoidaan kaikilla suuralueilla koulujen syys- ja talviloma-ajoksi kaupungin leiritoimintaa. Toiminnan tavoitteena on vähentää pienten koululaisten yksinäisyyttä loma-aikoina. Leiritoiminnan toteutuksessa otetaan huomioon yhteistyö eri toimialueiden kesken (esim. kaso). Pilotin aikana selvitetään myös, mitä kustannuksia koulujen liikuntatilojen aukipitämisestä syys- ja talviloma-kautena olisi, jotta myös seurat voisivat paremmin hyödyntää niitä toiminnassaan ja tarjonnassaan lapsille ja nuorille.” 

Päätös: Vuoden 2023 aikana pilotoidaan koulujen syys- ja talviloma-ajoksi kaupungin koordinoimaa ohjattua toimintaa. Toiminnan tavoitteena on vähentää pienten koululaisten yksinäisyyttä loma-aikoina.

”Nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä vahvistetaan tarjoamalla asemien ympäristössä liikkuvien (suuralueittain) nuorten itsensä suunnittelemaa toimintaa, joka edistää osallistumista ja kulttuurikasvatusta. Toiminta suunnataan erityisesti niille nuorille, jotka eivät ole muuten nuorisotoiminnan palveluiden piirissä tai esimerkiksi nuorisotalojen käyttäjiä.” Lisämääräraha 70 tuhatta euroa.

Päätös: Toimintaan kohdennetaan 100 tuhannen euron lisämääräraha. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä vahvistetaan jalkautuvan nuorisotyön uusilla toimintamalleilla. Toiminnalla tavoitetaan erityisesti sellaisia syrjäytyneitä nuoria, jotka eivät ole muiden palveluiden piirissä.

”Kaupunkikeskustojen kehittämiseen nimitetyt seurantaryhmän aloittavat työnsä ja raportoivat sen onnistumisesta kaupunginhallitukselle.”

Päätös: Perustetaan valtuustosopimuksen ja strategian mukaisesti alueelliset poliittiset seurantaryhmät kukoistavien kaupunkikeskusten strategiatavoitteen ohjaamiseen.

”Osana kaupunkikeskustojen kehittämistyötä Vantaa laatii maapolitiikkansa kaupunkitasoisen suunnitelman, jolla ehkäistään asuinalueiden eriytymiskehitystä ja uudistetaan suunnitelmallisesti vanhoja keskustoja. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä VAV -yhtymän kanssa.”

Päätös: Osana kaupunkikeskustojen kehittämistyötä Vantaa laatii suunnitelman, jolla ehkäistään asuinalueiden eriytymiskehitystä ja uudistetaan suunnitelmallisesti vanhoja keskustoja mm. yhteistyössä VAV - yhtymän kanssa.

”Toimintavuoden aikana laaditaan suunnitelma, josta selviää ulkoleikkipaikkojen peruskorjaustilanne ja aikataulu.”

Päätös: Annetaan valtuustolle käsiteltäväksi ulkoleikkipaikkojen perusparannussuunnitelmia koskeva ohjelma kevään 2023 aikana.

”Vantaan kulttuurien moninaisuutta tulee juhlistaa. Yli sataa kansallisuutta yhdistää Vantaa-identiteetti. Perustetaan monimuotoisuuspuisto esimerkiksi Aviapoliksen alueelle. Perustelu: Diversiteettiä juhlistavia puistoja löytyy maailmalta monia ja Vantaa voisi liittyä tähän arvokkaaseen joukkoon, josta tällainen puisto löytyy.”

Päätös: Kaupunki suunnittelee ja toteuttaa uuden monimuotoisuuspuiston tai -aukion esimerkiksi Aviapolisalueelle yhteistyössä eri asukasryhmien kanssa. Mallia otetaan mm. Kööpenhaminan Superkilenpuistosta

”Kaupunki käynnistää Tikkuraitin peruskorjauksen vuoden 2023 aikana.”

Päätös: Selvitetään aikataulu Tikkuraitin varrella olevien kiinteistöjen korjaamiselle ja laaditaan aikataulu Tikkuraitin peruskorjaukselle.

”Koko kesän auki oleviin päiväkoteihin (n. 20 kpl) turvataan viilennetty tila ja kehitetään pihoille varjoisia paikkoja suojaamaan paahteelta. Työ valmis 5/2023.”

Päätös: Koko kesän auki oleviin päiväkoteihin turvataan viilennetty tila ja kehitetään pihoille varjoisia paikkoja suojaamaan paahteelta. Työ tehdään määrärahojen puitteissa.

Annetaan valtuustolle käsiteltäväksi ulkoleikkipaikkojen perusparannussuunnitelmia koskeva ohjelma kevään 2023 aikana.

”Käyttöön otetun liikuntatilojen maksuperusteuudistuksen vaikutuksia lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksiin seurataan ja raportoidaan lautakunnalle.”

Päätös: Käyttöön otetun liikuntatilojen maksuperusteuudistuksen vaikutuksia lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksiin seurataan ja niistä raportoidaan lautakunnalle.

Toimiala selvittää uudistettujen maksuperusteiden vaikutukset seuroihin, jotka jäävät muutoksessa kaupungin avustusten ja tilojen käyttömaksuhuojennusten ulkopuolelle.

”Vuosittainen hyte -neuvottelu toteutuu kaupungin ja hyvinvointialueen välillä, toiminnan suunnittelu hyvinvointialueen sisällä on käynnistynyt ja kaupunki on mukana alueellisten hyvinvointisuunnitelmien ja raporttien teossa.

Kaupunki laatii toimialakohtaisen kokonaissuunnitelman hyvinvointialueen kanssa tehtävästä yhteistyöstä eri palvelukokonaisuuksien osalta. Kokonaissuunnitelma annetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle ja lautakunnille vuoden 2023 aikana.” 

Päätös: Laadittiin uusi tavoitemittari tavoitteen toteuttamiseen. Varmistetaan, että toimialojen eri  palvelukokonaisuuksilla on ajantasaiset yhdyspintasuunnitelmat tai - sopimukset hyvinvointialueen kanssa.

*************************************

UUTISIA 10.10.2022

VANTAAN MAA -JA ASUNTOPOLITIIKKA KUUMENSI VALTUUSTON KESKUSTELUA

Kävimme kaupunginvaltuustossa kuuman keskustelun Vantaan asuntopolitiikan sääntelystä. Kerrostaloihin rakennetaan paljon pieniä asuntoja ja niiden asuntojakauma yksipuolistuu. Suurempia perheasuntoja ei rakenneta tarpeeksi. Sosialidemokraatit ovat tämän vuoksi tukeneet huoneistojakauman ja keskipinta -alan sääntelyä. Porvariryhmät puolestaan ovat jo pitkään ajaneet sääntelyn purkamista. Siksi aiheesta syntyi vilkas väittely oikeisto -vasemmisto -asetelmalla.  Porvariryhmät äänestivät kumoon virkamiesten valmisteleman sääntelymallin ja nyt mahdolliset uudet keinot jäivät ilmaan roikkumaan 

Puheenvuoroni keskustelussa:

Vantaalla harjoitettu maa -ja asuntopolitiikka on ollut pääsääntöisesti onnistunutta ja tavoitteet sekä säätelykeinot melko toimivia. Siksi SDP:n ryhmän mielestä on ollut viisas valinta ettei koko ohjelmaa ole kirjoitettu uudelleen. Ohjelman osalta päivitystä vaativat osat on tarkastettu.

Ryhmämme pitää tärkeänä, että niin asumisen, työpaikkojen kuin monimuotoisten elinympäristöjen kehitys ovat tasapainossa. Kaupunkikeskustojen kehittäminen, erityisesti vanhojen lähiöiden määrätietoinen uudistaminen, on ratkaisevan tärkeää segregaation torjumisessa ja kaupunkiviihtyvyyden parantamisessa.  Meillä ei ole varaa antaa alueiden slummiutua ja asukkaiden kokea elävänsä ns. kakkosluokan kaupunginosissa. Siksi purkavan uudisrakentamisen ohjelmia on saatava käyntiin.

Pidämme myös tärkeänä, että Vantaa turvaa kohtuuhintaisen ARA- asuntorakentamisen tuotannon ja lisää tonttitarjontaa. MAL -sopimuksen mukainen 20 % ARA -tuotanto ei ole toteutunut. Vantaan tulee täyttää sitoumuksensa. On tärkeää, että Vantaa laatii kaupunkitasoisen ohjelman tarvittavien toimenpiteineen kohtuuhintaisen vuokra- asuntotuotannon lisäämiseksi sekä hajauttamiseksi tasaisesti eri puolille kaupunkia. VAV:n vahva rooli tulee säilyttää kaupungin vuokra- asuntotuotannon rakentajana.

Kaupunkien vihreys ja viihtyisyys on meille myös tärkeä arvo. Ryhmämme lausui maa- ja asuntopoliittisen ohjelman valmisteluvaiheessa kaupunkien vihreys ja vehreys on turvattava. Kaavoituksessa on lisättävä puuston määrää ja säilytettävä olemassa olevaa puustoa sekä turvattava lähipuistot. Ilmastonmuutoksen kuumentaessa kesiämme on ratkaisevan tärkeää, että kaupungeissa on viilentäviä nieluja ja erityisesti vanhuksille varjopaikkoja. Haluamme myös olla vaalimassa tärkeitä luontoalueita, jotka ylläpitävät luonnon moninaisuutta. Jo uudessa yleiskaavassa valtuusto päätti turvata viheryhteydet ja asetti suuren määrän suojelualuevarauksia.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vantaalla rakentuu edelleen paljon pieniä asuntoja ja etenkin yksiöiden osuus huoneistotyypeistä on kasvanut uusissa asuntokohteissa. Siksi maankäytön toimialalla on pyritty ns. 30/30 -säätelyn avulla vaikuttamaan huoneistotyyppijakaumaan. Koska mallia on kritisoitu voimakkaasti, virkamiehet valmistelivat uuden pinta -alaperusteisuuteen pohjautuvan säätelymallin. Sekin sai rukkaset kaupunginhallituksen äänestyksessä, jossa porvariryhmä, perussuomalaiset ja keskusta äänestivät mallin nurin.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kokoomuksen ryhmä vaati koko viime vaalikauden, että valtuuston tulee saada päättää huoneistotyyppien säätelymallista. Kun virkamiehet toivat esityksen valtuuston päättämään maa -ja asuntopoliittiseen ohjelmaan, nyt valtuusto ei saakaan päättää säätelymallista. Vedotaan markkinoihin ja liian joustamattomaan malliin.

Sen pohjalta, että kokoomus kieltäytyi kanssamme enää jatkoneuvottelemasta asiassa, syntyy kuva että säätelymallit halutaan lopulta vesittää. Kysynkin mikä on se tapa, jolla turvaatte isommat perheasunnot myös kerrostaloasujille? Samaa asiaa kysyisin myös muilta virkamiesehdotuksen kaataneilta ryhmiltä. Vastaukseksi ei riitä, että lisäämme pientalojen määrää. Niitä haluamme me sosialidemokraatitkin lisätä.

10.10.2020

TERVETULOA VIETTÄMÄÄN KANSSANI 50 -VUOTISSYNTYMÄPÄIVÄÄNI TIKKURAITILLE 5.9. KLO 15- -18 

KAHVIT 100 ENSIMMÄISELLE KAHVILA BLA BLA BLA  -ANNA LAHJAKSI AIKAASI

Nuoruus. Vanhuus. Siinä välissä keski -ikä. Kokemusta, vielä työuraa ja haasteita jäljellä. Toisaalta jo seesteisempää ajatusta rauhoittumisesta lähitulevaisuudessa. Sitä on 50 -vuotiaan elämä. 

Elän murrosta. Lapseni muutti tänä syksynä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Iso muutos sekä äidille että pojalle. Itkeskelevä äiti ja reipas poika, joka ainakin halusi näyttää tilanteessa urhealta. Hyvin hänellä on kuitenkin itsenäistyminen käyntiin lähtenyt. 

Luopuminen on monelle perheelle ajankohtaista lasten lentäessä pesästä. Muistan kuinka itse aikanaan lähdin, kuitenkin samaan kaupunkiin asumaan. Haikeudesta huolimatta vanhempani olivat varmasti helpottuneita, kun meidän neljän lapsen katraasta kolmas siirtyi omaan kotiin vieraillen lähinnä viikonloppuisin perheen yhteisen ruokapäydän ääressä. Pienituloisessa perheessä lasten elättäminen oli jo sinänsä sinnittelyä, vaikka kaiken rakkauden ja tuen saimme.

Viisikymppisenä voi myös katsastaa muutoinkin elämänpolkuaan taaksepäin. Olen saanut paljon elämältä. Maksuttoman opintojen ja opintotuen turvin pääsin opiskelemaan yliopistoon. Vanhempieni ja isovanhempieni poliittinen perintö siirtyi lapsi -ja nuorisotoiminnan kautta vakavampaan omakohtaiseen politiikan tekoon. Kun kaikki tähdet olivat kohdallaan, tulin valituksi kansanedustajaksi 1995 -2007 Pohjois -Karjalan vaalipiiristä.  Sittemmin poliittinen urani on  jatkunut Vantaan kunnallispolitiikassa.

Tunnustan pyrkiväni keväällä 2023 uudelleen eduskuntaan. Joten nähtäväksi jää vieläkö 50 -vuotias, jopa tylsistyttävän asiaorientoitunut poliitikko voi tulla valituksi parlamenttiin tänä some -julkisuuden ja röyhkeän röyhistelyn aikakautena.  Mutta yritetään. Tyyliäni en vaihda.

Tärkein saavutukseni on oma lapsi. Hänen kasvustaan ja itsenäisestä pärjäämisestään olen ylpeä. Vuosien mittaan työtä, politiikkaa ja lapsen kasvatusta multitaskatessa olen monesti miettynyt mitä tulevaisuus tuo. Jotenkin olen kuitenkin pystynyt priorisoimaan lapseni tarpeet kaiken muun edelle, kokannut joka ikinen päivä yhteisen päivällisen tai silloin tällöin vienyt poikani syömään johonkin ravintolaan.  Rutiinit kantavat. 

Panostaessani lapseeni ja yhteiskunnallisiin asioihin olen kyllä laiminlyönyt paljon omaa itseäni. Venynyt toisten tarpeiden eteen omastani tinkien. Monet sellaiset harrasteet tai tapahtumat, joissa muut aikuiset käyvät, ovat jääneet. Olen aina ajatellut, että jossain vaiheessa sekin aika tulee.

Nyt taitaa olla sen oman elämän aika. Tosin Ida 6 vuotta juoksee jaloissani ja vaatii entistä useammin emäntää lenkille. Ja emäntä uhrautuu :-)

On mukava olla viisikymppinen!

Säde Tahvanainen 

Vantaalla 1.9.2022  

Vantaalla on käynnissä useita isoja hankkeita. Liian moni takkuaa.

Hyvinvointikeskusta pompotellaan ja oppimikampus on sisällöltään vielä hoiperteleva. Kaupungintalon viereen suunniteltava hybridirakennus, johon sijoitettaisiin kaupungin hallinto, asuntoja ja liiketilaa, viivästyy rakentajan vaikeuksien vuoksi. 

Poliitikkojen sietokyky alkaa olla loppu erityisesti hyvinvointikeskuksen paikan suhteen. Hanketta on jouduttutakavuosina lykkäämään epäselvän sote -uudistustilanteen vuoksi. Kun nyt tilanne olisi selvä ja hanke valmis toteutettavaksi, on Valmetin tonttiavaraus kuumentanut mielet.  Pelko on, että hyvinvointikeskuksen rakentaminen viivästyy kohtuuttomasti mikäli se siirretään Jokiniemestä toiselle tontille. Ja juuri tämän viivästyspelon vuoksi neuvottelut asiassa ovat tarpeen.

Käymme kaupungin johdon kanssa maanantaina 9.5. hanketilanteen läpi ja poliitikkojen kanta vaikuttaa olevan Jokiniemeen sijoitus. Sote -uudistuksen keskeiset kehittämistavoitteet eivät voi lykkäytyä tämän vuoksi Vantaa Kerava hyvinvointialueella. 

Myös oppimiskampus -hanke mietityttää ja vaatii vankemman sisällön. Yliopisto -ja korkeakouluyhteistyö on olennaisen tärkeää. Jotta saamme Vantaalle uutta mielenkiintoa, on meidän maakuntien tapaan kyettävä tunnistamaan vahvuutemme ja panostamaan niiden kehittämiseen. Erityinen vahvuutemme ja monikulttuurisuus. Vantaalla on yli 20% maahanmuuttajataustaisia asukkaita. 

Oppimiskampukseen tulisikin luoda maahanmuuton ja monikulttuurisuuden osaamiskeskus. Voisimme nostaa voimavaraksemme kulttuurien välisen yhteistyön. Lisäksi keskuksessa tulisi vahvasti panostaa heikkommin pohjakoulutettujen maahanmuuttajien kouluttamiseen ja nostamiseen aktiivisiksi kansalaisiksi. Vantaalla on jo paljon osaamista. Kun kasaamme osaamisen yhteen sekä parhaan tietämyksen tutkimus -ja asiantuntijamaailmasta, saamme aivan varmasti jotain sellaista uutta aikaan, joka luo uusia innovaatioita ja edistää työllisyyttä. Siispä hihat heilumaan tämän tavoitteen puolesta!

Säde Tahvanainen

Vantaalla 4.5.2022  

TYÖ ALUEVALTUUTETTUNA ALKAA 1.3.2022  -KIITOS LUOTTAMUKSESTA ÄÄNESTÄJÄT

Aluevaalit käytiin 23.1. Vantaa Kerava hyvinvointiaueella aluevaltuuston suurimmiksi ryhmiksi kohosivat Kokoomus 19 paikalla ja SDP 17 paikalla. Minulla on kunnia saada liittyä sosialidemokraattien ryhmään aluevaltuutettuna. Kiitos äänestäjille!

Aluevaltuuston tärkein työ on nyt käynnistää organisaation hallinto, luoda kattava strategia palvelujen uudistamiseksi sekä talousarvio vuoden 2023 käynnistyvää työtä varten. Puolueilla on edessä kiivastahtiset neuvottelut ja luottamushenkilöpaikkajako. Hyvinvointialueen johtajan valinta tulee myös hyvin pian ajankohtaiseksi. Tässä kaikessa tarvitaan nyt taitoa ja malttia tehdä asiat, hyvin. 

Aloitan työn aluevaltuutettuna innolla. Minua kiinnostaa erityisesti strategiatyö. Tuon oman kokemusasiantuntijuuteni käyttöön mm. lasten ja nuorten varhaisen tuen uudistamiseen. Erityisopettajana olen nähnyt kuinka siiloutunut järjestelmämme on.

Aikaisempi kahdeksan vuotta kestänyt työni HUS:n hallituksen jäsenenä on myös antanut perspektiiviä terveydenhuollon hallinnon järjestämisestä ja  erikoissairaanhoidon kehittämistarpeista. 

Edessämme on pitkä marssi kohti uusia palvelurakenteita. Hyvinvointialueen on kyettävä lunastamaan lupaus paremmista palveluista!

Vantaalla 24.1.2022

ENNALTAEHKÄISY ON PARASTA LÄÄKETTÄ! 

Terveys ja sosiaalinen hyvinvointi ovat meille kaikille elintärkeitä asioita. Jokaisella meistä on jossain elämänvaiheessa vaikeaa, sairastumme tai saatamme tarvita apua vaikka mielen hyvinvoinnissa. Kun olemme raskaassa elämäntilanteessa, huomaamme kuinka tärkeää on saada apua ja ennenkaikkea kuinka tärkeää on ennaltaehkäistä ongelmien kasautumista. 

Minä olen huomannut, että korona ja kiire ovat tuoneet viimeisen vuoden aikana koronakiloja. Niistä on aika päästä eroon ja myös korjata omaa ruokavaliota ennenkuin keski -iän riskisairaudet pääsevät yllättämään. Etätyö myös on vaikuttanut selän liikkuvuuteen, johon tarvitaan tammikuinen tehospurtti! 

Liity mukaan tammikuiseen spurttiini! Tein hyvinvointivaalien kunniaksi seurantaa varten kalenterin, jota on vielä jokunen jäljellä. Lupasin myös itse  seurata omia elintapojani. Pääset tarkastelemaan kalenteriani  tältä sivulla.

ALUEVAALEISSA 23.1. ON TÄRKEÄ KÄYTTÄÄ ÄÄNIOIKEUTTAAN!

Alla ajatuksiani sote -uudistuksesta ja Vantaa Kerava hyvinvointialueen työn käynnistämisestä. Uudistuksen onnellinen maaliin saattaminen, hallinnon ja päätöksentekojärjestelmä toimeenpano vaatii osaamista.

Toimivampien palveluiden aikaan saaminen vaatii myös sosiaali - ja teveydenhuollon ammattilaisilta uutta luovaa ajattelua. Päättäjien on mahdollistettava kehittämistyö, jossa asiakas on keskiössä ja palvelut saadaan yhdeltä luukulta!

Kuten kaikissa vaaleissa, sinä voit äänelläsi vaikuttaa millaisia arvoja edustavia päättäjiä aluevaltuustoon valitaan.  

UUDISTUKSELLA TOIMIVAMMAT SOTE -PALVELUT

Aluevaaleissa päätetään hyvinvoinnin perusasioista; hoitoon ja hoivaan pääsyn turvaamisesta sekä sosiaali -ja terveyspalveluiden paremmasta toimivuudesta. 

Sote -uudistuksen on tarkoitus vähentää ihmisten pompottelua luukulta luukulle sekä taata asiakkaan sosiaali -ja terveyspalveluiden parempi yhteensovittaminen. 

Uudistuksilla on jo kiire. Korona on kurittanut ihmisiä ja palveluita. Peruspalveluissa on jo muutoinkin ollut paljon aukkoja. Hyvinvointialueen tärkein tehtävä on saada nämä ongelmat kuntoon.

ENNALTAEHKÄISY ON PARASTA LÄÄKETTÄ

Kaikissa sosiaali -ja terveyspalveluissa ennaltaehkäisy on kaikkein inhimillisintä ja tehokkainta. Kyse on niin terveyden edistämisestä, sosiaalipalveluiden saatavuudesta, oppilashuollosta, vanhusten kotipalveluista tai toimintakykyä ylläpitävästä fysioterapiasta.

Varhaiseen tukeen on panostettava. Näin vältämme kalliit laitoshoidot, ehkäisemme sairauden syntyä ja pitkittymistä sekä autamme lapsia ja nuoria ajoissa.

VAALITEESINI VANTAA –KERAVA –HYVINVOITIALUEELLA 

Kiireettömään hoitoon pääsy

Terveyskeskusten kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen joutuu jonottamaan jopa 2 -3 kuukautta. Tilanne on kestämätön. Nopea hoitoon pääsy on taattava hoitotakuun määräämässä ajassa.   

Välittömän mielenterveyden palveluiden pariin pääsyn lapsille ja nuorille 

Lapset ja nuoret odottavat tällä hetkellä mielenterveyspalveluita ja diagnoosia vaativia toimenpiteitä aivan liian pitkään. Lapset ja nuoret eivät voi odottaa palveluita kuukausitolkulla. Välitön palvelujen piiriin pääsy on inhimillistä ja säästää myös kustannuksia. Erityisesti matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut auttavat nopeasti akuutissa tilanteessa. 

Ikääntyvien toimintakyvyn varmistaminen -vanhuksille inhimillinen hoiva ja hoito 

Jokainen meistä ikääntyy vuorollaan, tarvitsee apua ja tukea. Riittävä määrä käsipareja on edellytys laadukkaalle hoivalle ja hoidolle. Oikeus ulkoiluun ja vapaa -ajan virkistykseen kuuluu myös vanhuksille. 

Tarvitsemme uusia toimintatapoja huolehtia ihmisten hyvästä vanhuudesta. Palveluasumisen paikkoja on lisättävä. Tuen muistisairauksien osaamiskeskuksen luomista ns. muistikylä -hankkeen avulla. 

Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitoon ja ennaltaehkäisevään työhön on panostettava. Kunnille jää hyvinvoinnin yleinen edistäminen ja vapaa a-ajan palvelut, kuten liikunta, harrasteet ja kulttuurityö. Nämä tuovat mielen hyvinvointia ja varmistavat toimintakykyä ikääntyessä. Palveluita on ensiarvoisen tärkeää suunnitella yhdessä kuntien kanssa. Vanhusneuvostot ja ikääntyvien järjestöt ovat tässä työssä myös mukana.

Hyvinvointikeskusten käynnistäminen 

Palvelu-uudistuksessa luodaan uudella tavalla toimivia sosiaali -ja terveyskeskuksia. Palvelut keskistetään saman katon alle. Tilat myös muuntuvat nykyaikaisemmiksi ja viihtyisämmiksi asioida sekä työskennellä.

Palveluverkosto on rakennettava riittävien lähipalveluiden ja keskitettyjen erityisosaamista vaativien palvelujen verkostoksi. Sellaiset palvelut, joita käytetään päivittäin, tulee myös saada läheltä tai tuoda kotiin.  

Tikkurilan terveysaseman tilat ovat heikossa kunnossa ja ahtaat kasavan väestön tarpeisiin. Alueelle suunniteltu hyvinvointikeskus tulee kiireellisesti toteuttaa. Myös muiden asemien tilojen terveellisyys, turvallisuus ja työviihtyvyys on asetettava kiinteistöjen kehittämisessä etusijalle. 

Perhekeskukset tukemaan kasvatustyötä 

Hyvinvointialueelle on luotava perhekeskusverkosto. Perhekeskuksien avulla tuetaan perheitä heidän arjessaan. On varmistettava, että keskukset tekevät yhteistyötä myös kuntien kasvatus- ja opetustyön ammattilaisten kanssa.

Kouluterveydenhuollon saatavuus on turvattava. Erityisesti neuropsykologisesti oireilevien lasten ja nuorten palveluita on kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöllä parannettava.  

Vammaisten oikeudet ja palvelut taattava 

Vammaisten tasavertaisuuden, itsemääräämisoikeuden ja täysivaltaisen kansalaisuuden takaaminen on sivistyneen yhteiskunnan tehtävä. On välttämätöntä selvittää näiden tavoitteiden toteutuminen hyvinvointialueen palveluissa.

Erityisesti vammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden laatu on varmistettava. Itsenäisyyttä ja omatoimisuutta on tuettava. Kuljetuspalvelut ja tarvittavat apuvälineet on saatava joustavasti. 

Ennaltaehkäisevään työhön panostettava 

Sosiaalityö ennaltaehkäisee ja paikkaa tilannetta ihmisen hädässä. Edellytykset tehdä laadukasta sosiaalityötä on varmistettava. Lastensuojelun tarpeen lisäyksen perussyihin on löydettävä oikeat lääkkeet yhdessä perhetyön sekä kasvatus- ja opetustoimen kanssa. Ennaltaehkäisy on inhimillisesti ja taloudellisesti viisaampaa kuin syvien vaurioiden korjaaminen. 

Hyvinvointialue valmistelee päihdekuntoutujien palveluiden tehostamista. Riittävä määrä kuntoutuspaikkoja varmistaa mahdollisuuden palata tavalliseen elämään. Myös yö -majoituksen ja tuetun asumisen varmistaminen ovat hyvinvointialueen tehtäviä. 

Pelastustoimen sujuvuus varmistetaan 

Uudellamaalla on ollut hyvin toimiva pelastustoimen organisaatio. Hyvinvointiuudistuksessa myös pelastustoimi organisoidaan uudelleen. On huolehdittava, että hyvät toimivat käytännöt voivat jatkua ja uudistus ei tuo ongelmia toiminnan turvalliseen järjestämiseen. Tarvitsemme kattavan pelastustoimen verkoston, joka on taattava saattamalla tarvittavat- investoinnit maaliin.

Henkilöstön jaksamiseen panostetaan 

Sosiaali -ja terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen on ollut korona -aikana koetuksella. Lääkäripulan rinnalla hoitajapula on lisääntynyt ja sosiaalityön ammattilaisten alanvaihto sekä uupuminen lisääntynyt. Jaksamisen ja työvoimapulan ongelmien syihin on puututtava.  

Ratkaisuja on etsittävä yhdessä työntekijöiden ja ammattijärjestöjen kanssa. Henkilöstön lisääminen, työvuorojen kuormittavuuden vähentäminen sekä oikeanlainen palkitseminen ovat avainasemassa. 

Myös sosiaali -ja terveydenhuollon tukipalveluiden henkilöstö on merkittävässä asemassa hyvien palveluiden turvaamisessa ja uudistuksen onnistumisessa.  Hyvinvointialueen käynnistymisessä on taattava turvallinen muutos koko hyvinvointialueen henkilöstölle. 

Asioita kehitetään yhteistyöllä 

Sote -uudistuksen tavoite on saada aikaan toimivammat palvelut. Uudistuminen ja tuottavuuden lisääminen syntyvät innovaatioiden sekä todellisten toiminnan muutosten kautta. Vain uudenlaisella yhteistoiminnalla voidaan luoda palvelujen välille toimiva silta.  

Hyvinvointialueen perustason, erikoistason (HUS) ja kuntien palveluiden saumaton yhteen kytkeminen luo perustan paremmille palveluille. Uudistus ei muuta kaikkea yhdessä yössä. Uudistus syntyy organisaation rakenteiden uudistamisen ja ihmisten luovan toiminnan kautta.  

On tärkeää antaa työntekijöiden ja asiakkaiden äänelle suuri painoarvo uusien käytäntöjen luomisessa. Tarvitemme toimivat mallit moniammatillista työtä vaativiin hoito -ja asiakkuustilanteisiin. 

Asukkaat, järjestöt ja vapaaehtoiset voidaan saada mukaan käyttäjäraatien, yhteisten suunnitteluelinten ja jatkuvan palautteen keruun kautta. Järjestöt toimivat usein myös palveluiden tuottajina. Hyvinvointialueen on alusta alkaen panostettava päätöksenteon avoimuuteen ja demokratian toimivuuteen hallinnossa.

TARVITAAN POLITIIKAN VAHVAA KOKEMUSTA HYVINVOINTIALUEEN KÄYNNISTÄMISEEN

Hyvinvointiuudistus on valtava mullistus, jonka käynnistäminen vaatii paitsi virkavalmistelun vahvaa osaamista että päätöksentekijöiltä laajaa kokemusta. Uuden alussa kuntapolitiikan käytäntöjen vankka tuntemus on etu, sillä hyvinvointialueen lainsäädäntö kuntalain normeihin ja käytäntöihin.

Hyvinvointialueen strategia on hyvin tärkeä päätös vuonna 2022. Sillä linjataan tuleva kehitystyö ja tavoitteet. Tarvitaan osaava valtuusto ja hallitus sen työstämiseen sekä toimeenpanoon.

Olen politiikan moniosaaja ja erityisopetuksen asiantuntija, toiminut kuntapäättäjänä Vantaalla vuodesta 2008 ja työskennellyt myös aiemmin kansanedustajana. Sosiaali -ja terveysasiat ovat tuttu sektori työskenneltyäni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa kahdeksan vuotta.  

Erityisopettajan työn kautta olen myös nähnyt ruohonjuuritasolla kuinka paljon meillä on tänä päivänä ongelmia palvelujen yhteensovittamisessa. Myös erityisesti vanhukset ja mielenterveyspalveluita tarvitsevat aikuiset usein kärsivät liian siiloutuneesta nykyjärjestelmästä.  

Haluan olla vaikuttamassa toimivampien palveluiden puolesta. Siksi olen ehdolla aluevaaleissa.

Muista äänestää 23.1.2022!

Säde Tahvanainen

Vantaalla 12.11.2021

Uutiset

BACKAKSEN KARTANOALUEEN KAAVA KAUPUNGINHALLITUKSESSA - LIIKENNERATKAISUIHIN SAATAVA PARANNUKSIA JA ISOJA PERHEASUNTOJA LISÄRAKENTAMISALUEELLE

Olen asunut Kartanonkoskella vuodesta 2007. Koko asumisaikani Backaksen alueen kehittäminen on ollut tapetilla. Kehittäminen on vain aina lykkäytynyt. Nyt alueen omistava HOK -Elanto suunnittelee yksityisen investorin kanssa alueelle elämyskeskusta (Muumipuisto) ja asuntojen lisärakentamista. Maanantain 1.11. kokouksessa kaupunginhallitus käsittelee kaavan ja lähettää sen asukkaille nähtäville.

Toteuessaan elämyskeskus tuo alueelle kaivattua toiminnallisuutta ja Vantaalle matkailupalveluita. Elinvoimaisuuden lisääntyminen on hyvin positiivista. Sitä me alueen asukkaat olemme jo 2010 -luvun taitteessa ehdottaneet. Asukkaat ovat myös toivoneet suuria perheasuntoja.

Ogelmallista kaavassa on  kuitenkin se, että pysäköinti sijoitetaan kartanoalueelle. Lisääntyvät liikennemäärät tuovat eittämättä ongelmia ja pysäköinti pilaa maisemaa ikävällä tavalla. Pysäköinti tulisi sijoittaa Backaksen ulkopuolelle. Keskistetyn pysäköinnin toteuttaminen lähialueella ei olisi mahdotonta toteuttaa ottaen huomioon tuleva lisärakentaminen Lustikullan alueelle. Miksi siis ei voitu nyt suunnitella asumisen ja  elämyskeskuksen pysäköinnin sijoittaminen yhtä aikaa? 

Lisääntyvä liikenne myös aiheuttaa ruuhkia. Siksi julkisen liikenteen lisääminen ja liikenneratkaisujen parantaminen alueella on elintärkeää. Me kartanonkoskelaiset emme halua jouluruuhkien kaltaista liikennesumppu jokapäiväiseksi riesaksemme!

Säde Tahvanainen

31.10.2021 Vantaa

SOTE TOIMIVAKSI

Sote -uudistus saatiin kesällä maaliin. Eduskunta päätti perustaa hyvinvointialueet, Uudellemaalle niitä tulee yhteensä viisi: Helsingin, Itä -Uusimaan, Länsi -Uudenmaan, Keski -Uudenmaan ja Vantaa -Keravan hyvintointialueet. Jako vastaa alueellisesti paikallispäättäjien tahtoa. Päätöksenteko ei karkaa liian kauas, mutta alueet ovat riittävän isoja. Toisaalta aluevaaleissa ei tarvita aivan tolkutonta budjettia ja tunnettavuutta, vaan aktiivisella asukkaalla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan alueensa sosiaali -ja terveysasioihin!

Hyvinvointialuevaalit käydään tammikuussa 2022. Ne ovat tärkeät vaalit. Kuntien sote -asiat siirtyvät aluetasolle ja niille valitaan omat valtuustot. Ei ole yhdentekevää ketä valtuustoihin valitaan. Uuden organisaation poliittiseen johtamiseen tarvitaan osaamista. Tärkeintä on saada palvelut saman katon alle, parantaa laatua ja saatavuutta, vähentää asiakkaiden pompottelua luukulta toiselle ja huolehtia hyvästä henkilöstöpolitiikasta.

Kiersin viikonlopun erilaisissa poliittisissa tilaisuuksissa keskustelemassa ihmisten kanssa. Kaikkein eniten yleisöä kiinnosti missä palvelut tarjotaan hyvinvointialueiden käynnistyttyä ? Ne tarjotaan samassa paikkaassa kuin nytkin, mutta vähitellen tarjonnassa ja sisällössä tapahtuu muutoksia. Tikkurilaan rakentuu hyvinvointikeskus, kuten myös Myyrmäen suuralueelle. Keskuksista rakennetaan monipuolisia osaamiskeskittymiä, jotka pystyvät palvelemaan asiakasta nykyistä paremmin. Myös henkilökunta viihtyy ja voi kohentuneissa työolosuhteissa paremmin.

Säde Tahvanainen

- osaaja- 

Vantaalla 19.9.2021

Vaalien jälkeen

Kuntavaalit ovat ohi.  Kokoomus ylsi Vantaalla suurimmaksi ryhmäksi, me sosialidemokraatit pari paikkaa menettäneenä heti kakkosena perässä. Pian alkavat puolueiden väliset neuvottelut, jossa sovitaan niin paikkajaosta kuin ohjelmallisista kysymyksistä. 

Jatkan työskentelyä valtuutettuna, äänimääräni kohosi jälleen edellisiin vaaleihin nähden. Kiitos 823 äänestä! Vuonna 2017 sain 755 ja vuonna 2008 ensikertalaisena Vantaalla 502 ääntä. Vaaleissa 2012 en ollut ehdokkaana, koska lapseni aloitti koulunkäynnin. Koin silloin hänen tarvitsevan enemmän äitiä kuin politiikka minua. Se panostus kannatti. Koululainen sai hyvät perusvalmiudet ja nyt saan ylpeänä ihailla omatoimista täysi -ikään tulevaa opiskelijanuorta.  Ehkäpä tuon panostuksen merkityksestä varhaiseen tukeen kertoo myös se, että nyt myös poikani on hyvin kiinnostunut  politiikan sisältökysymyksistä. Keskustelemme ja  väittelemme monista aiheista lähes päivittäin. Tietotaso on noussut sitten oman nuoruuteni hurjasti. Nuoret tämän maan kehityksen turvaavat!

Palatakseni henkilökohtaiseen vaalitulokseeni, koen sen kunnianosoituksena peruspuurtamiselle. Koen saaneeni todella suuren luottamuksen osoituksen nelivuotiselle työlleni kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja valtuutettuna. Joka kuukausi olemme ratkoneet todella merkittävän määrän asioita, perehtyneet tuhansiin sivuihin esitylista -aineistoa, järjestäneet tilaisuuksia ja olen laatinut tiedotteita. Se on työtä politiikan kulisseissa, joka ei näy, kun sen hyvin tekee..mutta jos epäonnistuu, näkyy ja kuuluu hyvin kauas!  

Puurtaja jatkaa työtään. Olen siis käytettävissänne, jos tulee asiaa. Perehdyn huolella esityksiin ja pienetkin kysymykset ovat tärkeitä.

Ollaan siis yhteyksissä vaalienkin välillä!

Säde Tahvanainen

15.6.2021 

JOS ARVOSTAT OSAAMISTA. 

Olen politiikan moniosaaja lähes 30 vuoden kokemuksella. Kuluneen vaalikauden olen työskennellyt kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja vienyt paljon tärkeitä päätöksiä maaliin. Alta uutisista näet tarkemmin ajatuksiani Vantaan politiikasta ja tulevan vaalikauden tavoitteistani. Meillä on eri alueille tärkeitä hankkeita, kuten Tikkurilan hyvinvointikeskus, Myyrmäen kultuurikeskus, Kivistön palvelukeskuksen rakentaminen. Vanhoja lähiöitä tulee kehittää ja tuen myös ratikan rakentamista, koska se edistää kaupunkirakenteen kehittymistä, sujuvaa liikkumista ja on myös ilmastoteko lapsillemme ja lastenlapsillemme. Asun Keski -Vantaalla, joten luonnollisesti myös oman alueeni kehittäminen ja viihtyisyys on tärkeä asia. 

SÄDE TAHVANAINEN - UUTISET

VANTAAN TALOUS 55 MILJOONAA YLIJÄÄMÄINEN VUODELTA 2020

Vantaalla on vuosia tasapainoiltu talouden kanssa. Suureksi yllätyksemme viime vuoden tilinpäätös oli 55 miljoonaa ylijäämäinen. Verotulot eivät romahtaneet, kuten pahinta peläten odotimme. Valtio antoi ylimääräistä tukea kunnille, myös Vantaa sai hyvän osan. Lisäksi edellisen vuoden verokorttiuudistuksen vaikutukset tasattiin vuonna 2020, eli edellisen vuoden verotulomenetys kompensointiin viime vuonna. Lisäksi olimme tehneet sopeuttamistoimia kesken vuotta, jotka auttoivat uhkaavan vajeen kattamisessa. Hyvä me!

Vuosina 2012 -2017 edellinen valtuusto toteutti talous -ja velkaohjelman. Kuluneella kaudella 2017 -2021 taloutta on hoidettu vastuullisesti ja velkaa lyhennetty reippaasti. Me sosialidemokraatit olemme yhdessä muiden puolueiden kanssa kyenneet löytämään ratkaisuja menojen ja tulojen tasapainottamiseen. 

Kun pienten puolueiden puolelta on tullut syytöksiä huonosta taloudenpidosta pitkin vaalikautta, voin todeta: "Happamia sanoi varis pihlajanmarjoista"!

Vaalikauden tulosrivi on seuraava:

Vuosi                                   Tulos

2017                                     + 42 me

2018                                      + 5 me        - Vantaa maksoi vuosina 2017 -2018 noin 200 me pois velkojaan

2019                                        - 60 me   - noin 50% summasta negatiiviseen tulokseen vaikutti verokorttiuudistus, eli valtio leikkasi verotuloa yllättäen,                                                                             lisäksi HUS:n lisämenot 20 me ja muita menoylitylsiä mm. Apotti -hankkeesta

2020                                       + 55 me     -tasapainotustoimet, valtion lisärahoitus, valtion verokorttiuudistuksen leikkausten palautuksia

Vantaalla on kertyneitä ylijäämiä edellisiltä vuosilta ja vuosi 2020 mukaanlukien noin 450 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että talous on tasapainossa ja pystymme hoitamaan sekä menot että investoinnit. Emme siis syö velaksi, kuten jotkut yrittävät uskotella eikä ratikkaa tulla rakentamaan peruspalveluita karsimalla. Eikä niin pidä ollakaan! 

31.3.2021

Säde Tahvanainen

KUNTAPÄÄTTÄJÄN OSATTAVA  HOITAA NIIN ISOJA KUIN PIENIÄ ASIOITA -MYÖS PAIKALLISUUS TÄRKEÄÄ

Olen toiminut Vantaalla päättäjänä vuodesta 2008. Kuluneen nelivuotiskauden olen toiminut valtuutetun tehtävän lisäksi kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana, yhtiöpolitiikkaa johtavan konsernijaoston puheenjohtajana sekä yleiskaavatoimikunnan varapuheenjohtajana. Työ on ollut hyvin motivoivaa ja mielenkiintoista.

Vantaan taloutta on hoidettu hyvin. Sen ansiosta korona ei ole syössyt meitä huonoon kierteeseen. Olemme pystyneet sekä kehittämään kaupunkia ja panostamaan palveluihin. Kokonaisuutena katsoen olemme kuitenkin eläneet nuukasti, vähensimme hyvinä ylijäämävuosina velkaa 200 miljoonaa. Viime vuonna tehtiin sopeutustoimia, mutta valtionosuuksien merkittävän lisäyksen ansiosta negatiiviselta näyttänyt tulos olikin positiivinen. Se antaa hyvän pohjan viedä taloutta hallitusti myös eteenpäin seuraavassa valtuustossa.  

Tulevalla valtuustokaudella

- on pidettävä edelleen huolta järkevästä taloudenpidosta; talous tulee saada tasapainoon, tavoitteena ettei verotusta tarvitsisi korottaa, sellaisia leikkauksia, jotka vaarantavat palvelutasomme, ei voi kuitenkaan voi tehdä - siinä tapauksessa on myös oltava mahdollisuus koskea verotukseen

- tehtävä kasvupanostuksia; ratikkainvestointi tuo asuntorakentamisen kautta meille lisää investointeja, yrityksiä, palvelee kaupunkirakenteen kehittymistä ja on lastenlastemme hyväksi tehtävä ilmastoteko, on myös panostettava muuhun elinkeinotoimintaan aiempaa enemmän

- nostettava väestön koulutustasoa; peruskoulututkinto kaikille sitä haluaville, lisää lukiopaikkoja, ammatillisen koulutuksen laatuun ja erityisopetukseen panostettava, korkeakoulutusta pyrittävä lisäämään Vantaalla

- panostus varhaiseen tukeen ja tilat terveeksi; lasten ja nuorten hyvinoinnin lisääminen vaatii riittävän aikaisia toimia, varhaiskasvatuksessa sekä esi -ja alkuopetuksessa on tukea vahvistettava, sisäilmakorjauksia on jatkettava -kaikki tilat saatava kuntoon

- parannettava terveyspalveluja; kiireettömään hoitoon on päästävä kahdessa viikossa, laatua myös nostettava, mielenterveyspalveluihin päästävä nykyistä nopeammin

- vanhuspalvelujen parantamista jatkettava; vanhusten kotihoitoon on lisätty henkilöstöä laadun kohottamiseksi, laadun parantamista tulee jatkaa

- kulttuuri, liikunta -ja nuorisotoimintaa edelleen asukaslähtöisesti; Vantaalla on tuettu paikallisia toimijoita niin järjestötoiminnassa kuin vapaa -ajan palveluissa, tätä paikallistason aktiivisuutta ruokkivaa työtä tulee jatkaa, lasten ja nuorten harrastetakuu on toteutettava hyvässä yhteistyössä järjestöjen kanssa, lasten ja nuorten sekä ikäihmisten yleiset harraste -ja kokoontumistilat on syytä pitää maksuttomina

- toteutettava hiilivapaa 2030 -ohjelma ja huolehdittava ympäristöstä; Vantaan on jatkettava määrätietoista ilmastopolitiikkaa, panostettava julkisen liikenteen kehittämiseen sekä kevyen liikenteen verkostoon, tiivistyvässä kaupungissa on oltava asuinalueiden lähellä luonto -ja virkistysalueita, suojelualueet tulee säilyttää

Hankkeita

Tikkurilan hyvinvointikeskus, Tikkurilan vanhuspalvelukeskus, Aviapoliksen lukio, Myyrmäen kulttuurikeskus, Kuusijärven kehittäminen, Elmo, vanhat lähiöt Hakunila -Koivukylä -Korso saatava nousuun.

Kehitettävät asiat omalla asuinalueellani

Backaksen kartanoaluetta on kehitettävä alueen kulttuuriympäristöä kunnioittaen, palstaviljelyalueita saatava myös Aviapoliksen suuralueelle, jokivarren yli rakennettavat kevyen liikenteen sillat Ylästöön ja Kartanonkoskelle.

Säde Tahvanainen

5.3.2021

Oikeus kypsyä rauhassa -avain lasten ja nuorten hyvinvointiin

Säde Tahvanainen19.2.2021 9:10päivitetty 19.2.2021 12:1015

KOULUTUS POLITIIKKA

Lasten ja nuorten hyvinvointi kuohuttaa. Näen yhä useammin somessa ja mediassa syytteleviä kirjoituksia, erityisesti kouluun päin. Tapahtunut surmatyö, lastensuojelun tilanteiden kärjistyminen ja koronan tuoma pahoinvointi ovat saaneet ihmiset reagoimaan. Ymmärettävää, mutta kuulostaa minusta myös aikuisten kriisipuheelta.

Syyllisiä jahdatessa käy helposti, kuten noiden nuorten tilanteessa, kiihdytään ja unohdetaan olennainen. Unohdetaan pohtia kokonaisuutta ja käydä kunnon keskustelu oikeasti vaikuttavista toimista. Helpompi on sanoa ”missä olivat opettajat, kun tämä tapahtui” tai ”tekikö lastensuojelu kaikkensa”?

Lue koko artikkeli Uusi Suomi -blogista:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sadetahvanainen72/oikeus-kypsya-rauhassa-avain-lasten-ja-nuorten-hyvinvointiin/

Kaupunginhallitus vauhditti hyvinvointikeskuksen sijaintiratkaisua SDP:n esityksestä

Vantaan kaupunginhallitus käsitteli kaavoitusohjelmaa maanantain 25.1.2021 kokouksessaan. Vantaalla on todella paljon liikkeellä hankkeita. SDP:n ryhmä kiinnitti käsittelyssä huomiota, että hyvinvointikeskukselle tulee varata tilaa radanvarsialueelta. Vaikka uuden sosiaali -ja terveydenhuollon palveluihin keskittyvän hyvinvointikeskuksen toteuttaisi lopulta hyvinvointialue, on Vantaan jo nyt huolehdittava sen sijoittumismahdollisuudesta liikenteellisesti mahdollisimman hyvin saavutettavaan paikkaan.

Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitimme myös, että Backaksen alueen henkilöautopysäköinnin sijoittaminen kartanoalueen ulkopuolelle selvitetään. Myös oppimiskampus -hankkeen osalta on ensin koottava hankkeen kokonaisuus ennen kuin kaavoitusta pitkälle edistetään. Yhdyimme myös vanhojen keskusten kehittämistä koskevan kannanoton uudistamiseen, jota sosialidemokraatit ovat vuonna 2020 jo esittäneet.

Kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat kannanotot:

1.     Asemanseudun alueen kaavoittamisessa on huomioitava varaus hyvinvointikeskuksen sijoittamiselle raideyhteyden läheisyydestä. Oppimiskampuksen kaavoitus tuodaan päätöksentekoon vasta sen jälkeen, kun mahdollisen kampus -hankkeen kokonaisuus -sisältö, rahoitus ja yhteistyökumppanit- on ratkaistu.

 2.     Lisääntyvän asukaspysäköintitarpeen ja Backaksen alueen henkilöautopysäköinnin sijoittamiseksi kartanoalueen ulkopuolelle kaupunki selvittää keskitetyn pysäköinnin rakentamisedellytykset esimerkiksi Leijan yritysalueen tai Jumbon kauppakeskuksen yhteyteen.

3. Vanhojen keskustojen kehittämistä joudutetaan asemakaava -ja hanketyöllä mm. Korson, Koivukylä, Hakunilan ja Myyrmäen alueilla. 

Säde Tahvanainen

25.1.2021

Yleiskaavatyö päättyi -syystä tyytyväisyyteen - Yes we Can!

Yleiskaavapuheenvuoro/Vantaan kaupunginvaltuuston kokous 25.1.2021

Säde Tahvanainen, yleiskaavatoimikunnan varapuheenjohtaja, SDP

Arvoisa puheenjohtaja

Neljän vuoden yleiskaavatyö on päätöksessä. Yleiskaavatoimikunnan varapuheenjohtajana toivon, että saamme sen tänään hyväksyttyä.Yleiskaavaa on tehty hyvin laajalla ja avoimella prosessilla lähes neljä vuotta. Asukkaat ovat voineet lausua mielipiteensä vuosittain jokaisessa luonnoksesta Kivistön, Korson, Hakunilan, Myyrmäen, Tikkurilan ja Koivukylän alueella järjestetyissä aluetilaisuuksissa. Jos ei päässyt paikanpäälle, sai vastata karttapohjaiseen asukaskyselyyn. Viime vuonna koronan puristuksessa virkamiehemme tekivät myös uskomattoman hyvän ponnistuksen virtuaalisten esittelyiden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi. Ja tottakai olemme saaneet myös lukuisia suoria kansalaisviestejä esityksestä. Nyt viime vaiheessa erityisesti pientaloalueilta.

Hyvää on ollut kuulla myös tulevaisuuden asukkaita. Yleiskaavatyötä varten on kuultu lasten ja nuorten ajatuksia millainen on tulevaisuuden koti, tulevaisuuden koulu, tulevaisuuden kulkuväline, tulevaisuuden puistot ja lähimetsät sekä tulevaisuuden vapaa-aika.

Kaavoittajamme ja asiantuntijamme ovat myös aktiivisesti jalkautuneet kansalaistilaisuuksiin sekä olleet meidän poliittisten ryhmien käytettävissä aina, kun on tarvittu. Kiitos siitä koko kaupunkisuunnittelun väelle ja erityisesti työtä johtaneille Mari Siivolalle, Tarja Laineelle ja Hannu Penttilälle. Olette tehneet valtavan työn. Onnittelut hyvästä puristuksesta!

Yleiskaavaavatoimikunnan poliittisten ryhmien kesken kaavaa on työstetty pitkäjänteisesti, avoimesti ja hyvässä hengessä neuvotellen. Kiitos ryhmille ja erityisesti puheenjohtaja Lauri Kairalle yhteistyöstä. Onhan tämä ollut syväoppikoulu kaavoituksen maailmaan.

Arvoisat valtuutetut  

Vantaa tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä noin sadalla tuhannella asukkaalla. Kestävää kasvua ohjaamaan tarvitsemme uuden ajantasaisen yleiskaavan. Kaavaa työstettäessä on huolellisesti selvitetty ympäristöarvot, liikenneratkaisut, työllisyysvaikutukset, kulttuurihistorialliset arvot, yritysten ja palvelujen sijoittuminen.

Yleiskaavaan on otettu raitiotielinjaus, joka ohjaa kaupunkikehitystä ja kasvua. Se on myös ilmastoteko ja liikennepoliittisesti viisas ratkaisu - investointi tulevaisuuteen. Tavoitteena on tehdä nykyisistä kaupunginosista elävämpiä, kaupungista toimivampi ja ”kirjoa kylästä Cityyn”, kuten kaavoittajamme asiaa luonnehtivat. Sosialidemokraattinen ryhmä tukee näitä yleiskaavaratkaisuja.

Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaava ei ole yhtä yksityiskohtainen kuin aikaisemmat yleiskaavat. Se jättää harkinnanvaraa ja väljyyttä asemakaavasuunnitteluun. Toisaalta määräyksillä ohjataan alueiden kehittämistä: mm. viheralueita tulee olla riittävästi ja tiivistyvässä kaupungissa on otettava huomioon alueiden ominaispiirteet.

Luonnonsuojelualueita ja LUO-alueita tulee lisää, viheraluereitistöt on merkitty karttaan toisiinsa kytkeytyvinä verkostoina ja keskeiset kaupunginosien merkittävät puistoalueet on myös merkitty sitovasti. Asuinalueiden viheralueiden sijainnit ratkaistaan osana asemakaavasuunnittelua ja vihreydestä tulee pitää kiinni.

Isossa osassa Vantaata on jo voimassa oleva asemakaava, joten yleiskaavalla ei muuteta niiden tämänhetkistä asemaa. Sen sijaan, kun asemakaavoitusta muutetaan, tulee yleiskaava ottaa ohjaavana huomioon.

Sosialidemokraatit tukevat yleiskaavan periaateratkaisua, jossa kaupunkirakennetta tiivistetään nykyisten asuinalueiden yhteyteen ja ratojen varsille. Tehokkuuden lisääntyessä on kuitenkin huolehdittava viihtyisyydestä ja vanhojen alueiden omaleimaisuudesta sekä mahdollisuudesta säilyttää pientaloalueet yhtenäisinä kokonaisuuksina.

Pientaloalueiden asema kuohutti kaavan käsittelyn loppumetreillä. Moni perinteinen alue oli siirtymässä A -alueelle, mikä laukaisi pelon siitä, että pientaloalueet tuhotaan ylitehokkaalla rakentamisella. Aivan näin synkkä tilanne ei ollut, mutta valtavan palautemäärän seurauksena toimikunta hioi A -alueen määritelmän sellaiseksi, että se on pientaloalueen uudis- ja täydennysrakentamisen ohjaus on hyvin samantyyppinen kuin AP-pientalomerkinnän alueella.

Eli myös A -alueella olemassa olevan pientaloalueen täydennysrakentamisessa tulee suosia pientalotyyppejä. Merkinnästä poistettiin kohta, joka olisi sallinut A-alueelle mm. korkeiden kerrostalojen rakentamisen. Rakentamisen kerrosluku rajattiin kolmeen, mikä tarkoittaa käytännössä pientaloalueella esim. Kartanonkosken tyyppisten rivitalojen tai town house -talojen rakentamista.

Kaupan ratkaisuissa sovelletaan samaa periaatetta eli nojaudutaan kaupunkirakenteeseen ja suuryksiköt sijoitetaan keskusta-alueille (C-alueet). Kaupungin kasvusta ja kehittymisestä kertoo se, että keskusta-alueita on kaksinkertainen määrä suhteessa edelliseen vuonna 2007 hyväksyttyyn yleiskaavaan nähden.

Kaupan suuryksiköiden sijoittumisratkaisusta olemme äänestäneet useita kertoja prosessin aikana ja tänään myös äänestämme valtuustossa. Sosialidemokraatit tukevat pohjaesitystä, eli kaupan suuryksiköiden sijoittamista keskusta -alueille.

Arvoisa puheenjohtaja,

Suurten linjaratkaisujen rinnalla SDP esitti yleiskaavaan sen työstämisen kuluessa runsaasti ihmisenkokoisia muutoksia ja sai neuvoteltua ne kaavaratkaisuun. Muutoksissa otettiin huomioon sekä asukaspalaute että järjestöjen näkemykset.

Koostimme kunkin luonnosvaiheen yhteydessä asukaspalautteen ja punnitsimme ratkaisuja laajalla joukolla. Alueratkaisuissa tehtiin runsaasti muutoksia. Paljon puhuttaneita pientaloaluerajauksia tarkennettiin lukuisissa kohtaa ja myös mm. työpaikka -alueita täsmennettiin.

-Nostimme ryhmänä esiin, että raitiotielinjaus vedetään kauppakeskus Jumbon kautta. Onneksi tämä linjaus hyväksyttiin. Ei olisi ollut järkevä ratkaisu rakentaa raiteita suoraan Aviapolikseen, jonne menee jo kehärata. Tämä reittiratkaisu parantaa autottomia asiointimahdollisuuksia ja toivoaksemme saamme Tikkurilaan myöhemmin myös hyvinvointikeskuksen sen varrelle.

-Rukinpyörän alueen metsän säilyttäminen virkistys -ja ulkoilualueena lähti käyntiin valtuutettu Tarja Eklundin aloitteesta, saimme sen hyvällä puolueiden yhteistyöllä lopulta maaliin.

-Ehdotuksiimme kuului myös Jokiniemessä sijaitseva Winterinmäen arvokkaan alueen merkintä virkistys- ja ulkoilualueeksi.

-Ryhmämme esitti Hiekkaharjun ulkoilu -ja liikunta alueen säilyttämistä rakentamattomana. Kiitos muille ryhmille mukaan tulosta, myös kulttuurimaisema-arvot toteutuvat tällä ratkaisulla.

-Yleiskaavatyöskentelyn yhteydessä havaitsimme, että suurin osa palstaviljelyalueista olisi jäämässä rakennettavan alueen alle yleiskaavassa. Näimme riskinä, että viljelypalstoja yksi kerrallaan poistuu ellei niiden olemassaoloa jotenkin kaavassa turvata. SDP:n ehdotuksesta palstaviljelyalueista tehtiin yleiskaavatyön yhteydessä selvitys ja yleiskaavaan otettiin palstaviljelymerkintä;

• Kaavaan merkittiin kaikki nykyiset palstaviljelyalueet. Merkintä tarkoittaa, että olemassa olevien alueiden viljelymahdollisuudet on turvattava joko nykysijainnilla tai rakentamisen alle jäädessään kaupungin on osoitettava vastaava paikka lähialueelta.
• Erityisesti esiin nostan Koivukylän palsta -alueen säilyttämisen virkistysaluemerkinnällä, joten aluetta ei rakenneta, mikä on erittäin tärkeää pienituloisille asukkaille alueella.

Edellä mainittujen lisäksi nostan vielä esille muutamia alueellisia läpi menneitä esityksiämme:

-Leinelän asemanseudun virkistys -ja liikuntareitistö säilyy yhtenäisenä rakentamattomana

-Korson Korpivaaran alueelle keskusta -alueen laajenee (C -merkintäalue)

-Rekolan asemanseudun alueen säilyttäminen pientalomerkinnällä (lisättiin rasterointi ja max 3 kerrosta rajaukseksi rakentamiselle) oli myös merkittävä muutos

-SDP myös esitti, että kevyen liikenteen siltojen rakentamisen selvittämistä jokivarsien yli (esim. Backaksen kohta, Ylästön eteläreuna, Hanabölen kohta, Vetokannaksen kohta, Äbyn kohdalle) -virkamiehet luvanneet käynnistää selvityksen. Tästä muistuttelen nyt virkamiehiä, SDP:n ryhmä pitää selvitystä tärkeänä.

SDP:n kannat muissa keskeisissä kysymyksissä

-Porttipuiston, Variston ja Tammiston hypermarket -kysymyksessä SDP:n ryhmä on kannattanut yleiskaavaesitystä kaupan suuryksiköiden keskittämiseksi kaupunkikeskusta -alueille (C -merkintä). Emme kannata hypermarketteja edellä mainituille keskustojen ulkopuolisille alueille.

-Maantie 152; olemme kannattaneet myös Tuusulan puolelle sijoittuvan vaihtoehtoisen tielinjauksen selvittämistä. Yleiskaavaan lisättiin tätä koskeva ”yhteysmerkintä”. SDP yhtyi myös yleiskaavatoimikunnassa esitettyyn lausumaan neuvottelujen jatkamisesta pohjoisen tieyhteyden sijainnista Tuusulan kanssa. Aivan viime vaiheessa kaavoittajat ovat ryhmien yksimielisen lausuman jälkeen tehneet vielä linjausta koskevan tarkennuksen valtuuston käsittelyyn. Kiitos siitä. Työtä tuon Tuusula -vaihtoehdon eteen tulee jatkaa, joten yhdymme vihreiden esittämään

Arvoisa puheenjohtaja,

Viimeisimmässä vaiheessa Hiekkaharjun VR -taloja koskeva ratkaisu on hiertänyt ryhmiä. Asukkaat toivovat talojen suojelua ja ovat olleet museoviranomaisiin yhteydessä. Osa VR -tyyppitaloista onkin jo inventoitu ja todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi.

Sosialidemokraattinen ryhmä tukee uuden laajemman inventoinnin suorittamista alueella. Se tulee toteuttaa kiireellisenä ja turvata suojeluarvot museoviranomaisten myöhemmin toteamassa laajuudessa. Asemakaavoituksen yhteydessä valtuusto voi ratkaista asian laajempana kysymyksenä.

Kiitokset yleiskaavatyöhön osallistuneille ja myös teille valtuutetuille aktiivisesta osallistumisesta prosessiin. Toivon, että yhdessä hyvässä hengessä sovitusta pidetään kiinni ja vaikka vaalit ovatkin tulossa.

Vantaan pysäköintiratkaisut maaliin

Vantaalla on valmisteltu maksullisten pysäköintialueiden laajennusta ja taksamuutoksia. Loppuvuodesta 2020 kuohutti maksullisten alueiden laajennus liikunta -ja ulkoilualueille. Nyt viimeisimmässä vaiheessa myös ehdotusta liityntäpysäköintimaksujen osalta arvosteltiin rajusti.  Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana olen ollut keskeisesti neuvottelemassa asiasta ja saimme hyvän ratkaisun aikaan.

Kaupunginhallitus otti käsittelyynsä pysäköintimaksuasian joulukuun 2020 kokouksessa. Pyysimme virkamiehiä valmistelemaan uuden ehdotuksen, jossa liikunta-ja ulkoilualueiden pysäköinti säilyisi ainakin ensimmäisiltä tunneilta maksuttomana. Virkamiehet päätyivät ehdotuksessaan jättämään liikunta -ja ulkoilualueet kokonaan maksullisuuden ulkopuolelle, mikä on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevin ratkaisu.

Liityntäpysäköinti on ollut Vantaalla tähän saakka maksutonta. Pysäköinti on tarkoitettu pääasiassa julkista liikennettä käyttäville ja hyvinkin kuormittunutta mm. Myyrmäen alueella. Lisäksi lähikunnista pendelöidään mm. Tikkurilaan autolla edullisemman matkalipun vuoksi. Onkin nähty järkevänä asettaa pieni maksu liityntäpysäköinnille paikkojen paremman kierron edistämiseksi. 

Virkamiesehdotuksessa liityntäpysäköinnin maksu olisi ollut 2 euroa/kerta. Ympäristökunnissa maksu on kuitenkin vain 1 euro, jonka vuoksi kaupunginhallitus näki järkevimpänä asettaa samanasuuruinen maksu myös Vantaalle (Tikkurila, Myyrmäki, Martinlaakso). Maksu on myös kohtuullisempi silmälläpitäen työmatkalaisia. 

SDP on tyytyväinen, että ratkaisu saatiin yksimielisesti aikaan ja myös liikennepoliittiset vaikutukset saadaan sen kautta parhaiten aikaan. 

Säde Tahvanainen

11.1.2021

Politiikka vaatii tietoa ja sisältöihin perehtymistä

Olen koko poliittisen urani korostanut TIETOA, OSAAMISTA, RAKENTAVAA VUOROPUHELUA JA PUURTAMISTA yhteisten asioiden hoitamisessa.  Nyt, jos koskaan ne niiden merkitys korostuu. 

Nykypäivän somessa on niin helppoa jakaa VÄÄRÄÄ TIETOA ja VÄITTEITÄ. On paljon vaikeampaa ja työläämpää perehtyä asiohin, seurata niitä pitkäjänteisesti ja vaikuttaa asiallisesti asioihin. Maailma on monimutkainen ja siksi asiat eivät rakea yksinkertaisilla populaareilla hokemilla. Tarvitaan jaksamista ja raakaa työtä!

Olen puurtanut omalta osaltani viimeisen nelivuotiskauden Vantaan kuntapolitiikkassa valtuutettuna ja kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana. Kaupunginhallitus kokoontuu 1-2 kertaa kuukaudessa pitkään istuntoon, useimmiten asialistalla on noin 1500 sivua aineistoa. Koska kaupungin eri toimialat ovat kaikki kaupunginhallituksen vastuulla, on tehtäväkenttä hyvin laaja ja vaatii nopeaa sisältöjen haltuun ottoa.

Seuraavassa kaupunginhallituksessa 11.1.2021 käsitellään mm. maksullisen pysäköinnin laajentamista koskeva virkamiesehdotus. Päätimme joulukuussa ottaa teknisen lautakunnan aiemmin tekemä päätös käsittelyymme, kun havaittiin maksullisuuden laajentamisen negatiiviset vaikutukset urheilu -ja liikunta-alueiden käyttäjille. Uudessa ehdotuksessa tämä osa on poistettu maksullisuuden piiristä. Näin saamme ehkäistyä maksujen kasautumisen paljon harrastaville perheille.   

Säde Tahvanainen 

10.1.2021

Julkaisimme yhdessä tietokirjailija Jussi Särkelän kanssa kirjan hyvinvointivaltion nykytilasta vuonna 2019. Teos on erittäin ajankohtainen ja sitä on vielä joitakin kappaleita saatavilla. Voit tilata teoksen minulta maksutta lähettämällä yhteystietosi: sade.tahvanainen@yahoo.co.

Artikkelit: Säde Tahvanainen, Jussi Särkelä, Erkki Tuomioja, Pirjo Ala -Kapee, Kari Välimäki,

Miapetra Kumpula -Natri, Veikko Simpanen, Riitta Särkelä,  Kaarin Taipale, Matti Ahtiainen.